Tutkielman tausta
Metsien karatessa kaupungistumisen myötä yhä kauemmaksi suomalaisten arkiympäristöistä nousee esiin huoli metsistä vieraantumisesta ja nuorten metsäsuhteen etääntymisestä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nuorten metsäsuhteen vaativan altistusta, ja metsäsuhteiden tiedetään rakentuvan merkittävien elämänkokemusten pohjalta. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin suomalaisten nuorten metsäsuhteita heidän ajatusten ja kokemuksien kautta. Tutkielmassa tarkastelin nuorten metsäsuhdetta, heidän metsäsuhteisiinsa vaikuttavia tekijöitä sekä metsään liittämiä ajatuksia ja huolia. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen lähtökohdat olivat ympäristökasvatuksessa. Tutkielman tavoitteena oli muodostaa kuvaa siitä, millaisia ulottuvuuksia ja tekijöitä nuorten metsäsuhde pitää sisällään. Tutkielmassa metsäsuhteen ulottuvuuksia tarkasteltiin Palmerin (1998) ympäristökasvatuksen puumallin sekä nuorten metsäsuhteita koskevan aiemman tiedon pohjalta.
Tutkielman toteutus
Tutkielma on toteutettu osana Vaikuttavia metsäsuhteita – seurannan kehittämisestä ennakointiin -tutkimushanketta. Hankkeessa on selvitetty suomalaisten metsäsuhteiden tilaa eri elämänvaiheissa sekä -tilanteissa, ja tarkoituksena on metsäsuhteiden nykytilannetta kartoittamalla ennakoida sen kehitystä tulevaisuudessa. Hankkeen tarkoituksena on ollut tuottaa työkaluja metsiin liittyvään päätöksentekoon sekä metsäsuhteiden tukemiseen. Erityinen huomio on ollut nuorten metsäsuhteissa, joihin olen päässyt tässä tutkielmassa syventymään haastatteluiden kautta. Tutkielman aineisto kerättiin kuudella fokusryhmähaastattelulla 13–17-vuotiailta nuorilta (n=21) kevään ja syksyn 2021 aikana. Puolistrukturoidun teemahaastattelun aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta tutkittiin nuorten metsäsuhteisiin vaikuttavia ulottuvuuksia ja tekijöitä, sekä metsiin liittyvien ajatusten ja huolien vaikutuksia nuorten toimintaan.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkielman tulokset osoittavat, että nuorten metsäsuhde on moniulotteinen. Valtaosa nuorista piti metsiä tärkeinä ja koki myönteistä suhdetta metsään. Tulosten perusteella merkittävien kokemusten ja yksilöllisten tekijöiden kautta metsäsuhteeseen saattaa vaikuttaa myös yksilöllinen metsäidentiteetti. Tutkielman perusteella nuorten metsäsuhde syntyy eri ulottuvuuksien kautta ja pitää sisällään erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat nuorten toimintaan ja hyvinvointiin. Nuoret näkivät metsän sosiaalisena ja toiminnallisena ympäristönä sekä tarvittaessa rauhoittumisen paikkana. Rauhoittumisen lisäksi metsä oli tärkeä vapaa-ajanvieton paikka ja kokemukset metsässä jaettiin merkityksellisten ihmisten sekä lemmikkien kanssa. Tulokset osoittavat nuorten olevan huolissaan metsien ja ympäristön muutoksista ja lähtökohtaisesti koetut huolet olivat paikalliseen ympäristöön liittyviä.
Tutkielma lisää ymmärrystä nuorten metsäsuhteisiin vaikuttavista ulottuvuuksista ja tekijöistä. Tutkielman tulokset osoittavat tarvetta nuorten metsäsuhteiden tukemiseen ympäristökasvatuksen avulla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä keinoja tukea nuorten metsäsuhteiden ja metsäidentiteetin vahvistumista.
Mariina Falck
Nuorten metsäsuhteiden jäljillä – Suomalaisten nuorten ajatuksia ja kokemuksia metsästä