Tutkimuksen taustaa
Aikaisemmin urheiluvalmennuksessa on korostunut fyysisiin ja teknisiin osa-alueisiin paneutuminen, mutta viime vuosina suomalaisessa urheiluvalmennuksessa on korostunut yhä enemmän kasvatuksellinen näkemys. Urheiluvalmentajan rooli onkin nykyään hyvin moninainen ja lasten ja nuorten valmentaja toimii aina myös kasvattajana. Urheiluvalmennuksella on aikaisempien tutkimusten mukaan todettu olevan erityisiä kasvatuksellisia mahdollisuuksia, joita ei kuitenkaan ole pystytty hyödyntämään vielä kunnolla. Tämän vuoksi aihetta on mielestäni erityisen tärkeää tutkia enemmän, jotta täysi potentiaali valmentajien kasvatustyössä saadaan hyödynnettyä. Aihe on toisaalta myös hyvin ajankohtainen, sillä esimerkiksi mediassa on nostettu urheiluvalmentajien kasvatuksellista puolta, tai oikeastaan siihen liittyviä epäkohtia, esiin. Yksinluisteluvalmennuksessa on mielestäni kasvatusnäkökulmasta ajatellen erityisiä piirteitä ja mahdollisuuksia. Yksinluisteluharrastuksessa säännöllinen ja kurinalainen harjoittelu aloitetaan hyvin nuorena. Yksinluistelu on myös yksi niistä lajeista, joissa toimii eniten päätoimisia valmentajia Suomessa. Näin ollen voidaan todeta, että yksinluisteluvalmentaja ja luistelija viettävät suuren osan lapsen ja nuoren elämästä yhdessä, mikä korostaa entisestään yksinluisteluvalmentajan kasvattajan roolia ja sen merkitystä. Tämän tutkielman tavoitteena olikin selvittää yksinluisteluvalmentajan kasvatuksellisia vastuita, mutta myös kasvatuksellisia haasteita. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten yksinluisteluvalmentajat arvottavat kasvatustehtävän suhteessa lajivalmennukseen.
Tutkimuksen toteutus
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla viittä päätoimista yksinluisteluvalmentajaa, joilla oli valmennuskokemusta 8-42 vuoden välillä. Kaikilla oli siis paljon kokemusta valmennustyöstä. Tutkimukseen valittiin tietoisesti eri koulutustaustan ja eri valmennuskokemuksen omaavia valmentajia, jotta tietoa saatiin mahdollisimman laajasti eri näkökulmista. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Aineisto analysoitiin kahden ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta teema-analyysillä. Kolmannen tutkimuskysymyksen kohdalla aineisto analysoitiin tyypittelemällä.
Tutkimuksen tulokset
Yksinluisteluvalmentajien näkemyksen mukaan heidän kasvatusvastuisiin kuuluivat sääntöjen ja rajojen opettaminen, urheiluun ja lajiin kasvattaminen, turvallisen ympäristön luominen, ihmisenä kasvun tukeminen, kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa ja roolimallina oleminen. Haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että yksinluisteluvalmentajan kasvatukselliset tehtävät ovat hyvin moninaiset, ja ne ulottuvat usein myös luisteluharrastuksen ulkopuolelle. Kasvatuksellisina haasteina valmentajat puolestaan kokivat työssään valmennustyön yksinäisyyden, epäselvyyden kasvatusvastuissa, tarpeen itsensä kehittämiseen, haasteet työyhteisössä, luistelijan yksilöllisen huomioimisen ja tukemisen sekä kasvatusyhteistyön vanhempien kanssa. Erityisen kuormittavana ja isona asiana valmentajat kokivat haasteet urheilijan vanhempien kanssa, joiden koettiin usein johtuvan valmentajien ja vanhempien erilaisista arvoista, ajatuksista ja kasvatustavoista. Mielestäni tämä on tärkeä havainto, ja olisikin tärkeää pohtia mitä asian eteen voitaisiin tehdä. Kasvatustyön ja lajivalmennuksen arvottaminen toi esille hieman erilaisia näkemyksiä yksinluisteluvalmentajien haastatteluissa. Kasvatustyön arvottamisesta muodostui selkeästi kolme tyyppiä: kasvatustyö isommassa roolissa kuin lajivalmennus, lajivalmennus isommassa roolissa kuin kasvatustyö ja kasvatustyö ja lajivalmennus yhtä isossa roolissa. Tärkeä huomioi oli kuitenkin se, että kaikki haastatteluun osallistuneet valmentajat kokivat kasvatustyön erittäin tärkeänä ja merkityksellisenä. Mielestäni tämän tutkimuksen tuloksista voi olla paljon hyötyä niin yksinluistelussa kuin urheilumaailmassa yleisemminkin, sillä tällaisen tiedon avulla ymmärretään paremmin valmentajien kasvatustyötä ja pystytään mahdollisesti tukemaan ja auttamaan valmentajia kohti parempaa kasvattajuutta.
Tekijä: Amanda Meling
Tutkielman otsikko: ”No kylhän sitä niinku tollases vastuuvalmentajan roolissa joutuu ottaa aika ison vastuun niist yksilöistä ihan silleen kokonaisvaltasesti.” –
Yksinluisteluvalmentajien kasvatusnäkemyksiä.