Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
Käsitykset sukupuolesta ja sen moninaisuudesta ovat laajentuneet ja tarkentuneet viimeisten vuosikymmenien aikana, ja samalla sukupuolivähemmistöjen asema on aktiivisesti ollut esillä julkisessa keskustelussa. Perusopetuksessa on aina ollut lapsia ja nuoria, jotka eivät asetu kaksijakoisen sukupuolikäsityksen malliin. Kuitenkin vasta viime aikoina sukupuolen moninaisuuden ymmärryksen tärkeyttä koulukontekstissa on painotettu vahvasti. Yhtenä perusopetuksen tehtävistä onkin laajentaa tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta, ja opettajilla on velvollisuus ottaa sukupuolen moninaisuus huomioon ammatillisessa työssään.
Koulukontekstissa moninaisuutta on mahdollista käsitellä esimerkiksi lasten- ja nuortenkirjallisuutta hyödyntäen. Kaunokirjallisuuden lukeminen tarjoaa mahdollisuuksia ymmärtää paremmin sekä itseämme että meitä ympäröivää todellisuutta. Jokaiselle lapselle ja nuorelle tulisi tarjota luettavaksi samaistuttavia teoksia, joihin peilata itseään, perhettään ja ympäristöään. Vaikka nykyisessä lasten- ja nuortenkirjallisuudessa käsitellään laajasti eri aiheita, näyttäytyy sukupuolen moninaisuus edelleen suhteellisen harvinaisena teemana. Tutkimukseni tarkoituksena olikin tutkia sukupuolen moninaisuuden kuvausta 2020-luvun taitteessa julkaistuissa lasten- ja nuortenkirjoissa.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tutkimukseni tehtävänä oli tarkastella sitä, millä tavoin vuoden 2015 jälkeen julkaistussa kotimaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa kuvataan ja käsitellään sukupuolen moninaisuutta. Toteutin tutkielmani laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen tutkimusmenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimusmenetelmäni avulla analysoin neljää sukupuolen moninaisuutta käsittelevää kaunokirjallista teosta; lasten kuvakirjoja Näkymätön (2016) ja Lohikäärme, jolla oli keltaiset varpaat (2019) sekä nuortenromaaneja Kesän jälkeen kaikki on toisin (2016) ja Amiraali (2020). Kaikki teokset käsittelevät sukupuolen moninaisuutta päähenkilön kautta.
Tutkimustuloksia ja pohdintaa
Lasten kuvakirjoissa sukupuolen moninaisuutta kuvattiin keskenään erilaisin keinoin, mutta molemmissa lastenkirjoissa aihetta käsiteltiin lapsentasoisesti ja tarinoiden sanomana oli se, että jokainen on hyväksytty, arvostettu ja kunnioitettu juuri sellaisena kuin hän on. Tarinoissa tuotiin esille myös ajatus kaikkien yhdenvertaisuudesta erilaisuudesta huolimatta. Nuortenromaaneissa nuortenkirjallisuudelle tyypilliseen tapaan syvennyttiin teini-ikäisen päähenkilön identiteettiin liittyviin kysymyksiin. Molemmissa nuortenromaaneissa sukupuolen moninaisuuden teemaa käsiteltiin päähenkilön oman sukupuoli-identiteetin reflektoinnin sekä perhekonfliktien ja yhteiskunnassa vallitsevan ymmärtämättömyyden kuvauksen kautta.
On tärkeää huomioida se, että kaikkien tutkielmani aineistona olleiden lasten- ja nuortenkirjojen tekijät olivat onnistuneet kuvaamaan sukupuolen moninaisuuden teemaa sen vaatimalla asiantunevuudella ja sensitiivisyydellä. Kaikissa teoksissa moninaisuus tuntui olevan luonnollinen osa tarinaa ja henkilöhahmoja. Tällaiset kaunokirjalliset teokset voivat koulukontekstissa toimia hyödyllisenä väylänä ja apuvälineenä tärkeiden keskustelujen aloittamiseen ja samaistumiskokemusten mahdollistamiseen. Sukupuolen moninaisuutta käsitteleviä lasten- ja nuortenkirjoja voidaankin hyödyntää kouluissa useilla tavoilla, mikä voi tiedon ja ymmärryksen kasvamisen myötä parhaimmillaan luoda kouluista entistä turvallisempia toimintaympäristöjä kaikille lapsille ja nuorille.
Rohkenen uskoa, että suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kentälle ilmestyy tulevina vuosina lisää sukupuolen moninaisuutta käsitteleviä teoksia, mikä mahdollistaa yhä laajempia tutkimusmahdollisuuksia.
Melissa Varetto-Schnitter
Sukupuolen moninaisuuden kuvauksia 2020-luvun taitteen suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa