Tutkimuksen taustaa
Tutkielman tavoitteena oli selvittää ja kuvailla, millaista kuvastoa ympäristöopin oppikirjoissa esitetään eri maanosien ihmisistä. Kuvat herättävät tunteita ja ajatuksia, ne voivat jättää vahvoja muistijälkiä ja luoda mielikuvia. Nämä mielikuvat vaikuttavat siihen, millaisina näemme erilaisia ihmisiä ja miten kohtelemme heitä. On tärkeää tutkia ja tiedostaa, millaisia kuvia oppikirjoissa on ja millaista maailmankuvaa ne rakentavat.
Oppimateriaalit heijastavat opetussuunnitelman ja siten myös yhteiskunnan arvoja. Kulttuurinen moninaisuus rikkautena on opetussuunnitelman mukaisesti osa perusopetuksen keskeistä arvoperustaa. Kulttuurista moninaisuutta oppikirjoissa on tutkittu jonkin verran, mutta kuvia on tutkittu vain vähän. Aiempi oppikirjatutkimus on osoittanut, että esimerkiksi länsikeskeisyys ja stereotypiat ovat tyypillisiä oppikirjojen kuvastoissa. Tutkielman tarkoituksena oli myös selvittää, millaisia eroja eri oppikirjasarjojen välillä mahdollisesti on.
Tutkimuksen toteutus
Toteutin tutkimuksen yhdistäen määrällistä ja laadullista lähestymistapaa. Tutkimuksen aineistona oli 225 kuvaa kolmen eri ympäristöopin oppikirjasarjan (Pisara, Tutkimusmatka ja LuontoOn) 3.–6. luokan oppikirjoista. Tutkin eri maanosiin sijoittuvia kuvia, joissa oli ihmisiä. Analysoin aineiston määrällisen sisällönanalyysin keinoin ja syvensin määrällisen analyysin tuloksia tarkastelemalla osaa kuvista laadullisin keinoin.
Tulokset ja johtopäätökset
Oppikirjasarjojen välillä oli paljon eroja. Ensinnäkin eri oppikirjasarjoissa oli hyvin vaihteleva määrä ihmiskuvastoa: Pisara– ja Tutkimusmatka-kirjasarjoissa sitä oli huomattavasti enemmän kuin LuontoOn-kirjasarjassa. Toiseksi eri oppikirjojen kuvastoista välittyvät tunnelmat ja eri maanosista muodostuvat mielikuvat olivat hyvin erilaisia. Tämän lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että ympäristöopin oppikirjoissa eri maanosiin liitetään erilaista ihmiskuvastoa.
Aasiaan liitettiin kaikissa oppikirjasarjoissa muita maanosia enemmän työntekoon liittyvää kuvastoa. Työntekoa kuvattiin yksipuolisesti perinteisten, ruumiillisten elinkeinojen kautta. Myös perinteinen tai stereotyyppinen pukeutuminen näkyi muita maanosia enemmän Aasia-kuvastossa.
Kaikista maanosista suurimmat oppikirjasarjojen väliset erot olivat Afrikka-kuvastoissa. Kuvastossa oli paljon stereotyyppista, alkeellisuutta ja köyhyyttä korostavaa kuvastoa. Pisara-kirjasarjassa Afrikkaan liitettiin kuitenkin myös kuvastoa, jonka tarkoituksena oli selvästi rikkoa tiettyjä stereotypioita, kuten stereotypiaa tummaihoisesta tai savimajassa asuvasta afrikkalaisesta. Aiemmin oppikirjoille tyypillistä kuvastoa alkuperäiskansoista ei oppikirjoissa ollut yhtä kuvaa lukuun ottamatta.
Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan esitettiin lähinnä turismin ja nähtävyyksien kautta, eikä ihmisten moninaisuus tullut esille. Australiaan ja Oseaniaan puolestaan liitettiin koko kuva-aineiston kuvista vain kolme. Niissä korostuivat turismi ja eksotiikka, eikä paikallisia ihmisiä kuvattu.
Opetussuunnitelma uudistuu jatkuvasti, samoin oppimateriaalit. On tärkeää, että oppimateriaaleista on ajantasaista tutkimusta, joka auttaa oppimateriaalien kehitystyössä. Myös opettajilla tulisi olla riittävästi tutkimustietoa oppimateriaaleista. Moninaisuuden käsittely edellyttää moninaista ihmiskuvastoa. Oppikirjojen tilan ollessa rajallinen ja erot oppikirjasarjojen välillä suuria, on tarpeen, että opetuksessa käytetään oppikirjojen kuvien lisäksi myös muita kuvia.
Eveliina Kivistö
Tutkielman otsikko: Kulttuurinen moninaisuus alakoulun 3.–6. luokan ympäristöopin oppikirjojen kuvissa