Tutkimustehtävä
Tutkielmani tavoite oli selvittää miten nuoret kokevat käsitöiden harrastamisen vaikuttavan heidän omaan hyvinvointiinsa. Nuorten käsitöiden tekemistä on tutkittu enimmäkseen opetuksen näkökulmasta, kun taas käsityön hyvinvointia tuottavia vaikutuksia on tutkittu enimmäkseen aikuisten ja vanhusten näkökulmasta. Käsitöiden tekeminen ei kuitenkaan ole erityisen suosittu harrastus nuorten keskuudessa, jos verrataan esimerkiksi liikunnallisiin harrastuksiin. Käsityö saatetaan nähdä mummojen ja Marttojen ajanvietteenä ja jopa tähän aikakauteen kuulumattomana, mutta myös koulun käsityöoppiaineella saattaa olla osansa siihen, millaisena nuoret näkevät käsitöiden tekemisen. Tutkielman tulokset voivat auttaa pohtimaan käsityönopetusta harrastuksen näkökulmasta eli mikä käsityössä viehättää ja miten se saa nuoret haastamaan sinnikkyytensä ja hiomaan taitojaan. Oma suhteeni tutkielman aiheeseen tulee henkilökohtaisen käsitöiden harrastetaustan ja koronapandemian alussa hyvinvointiin kiinnostumisen kautta.
Tutkimuksen toteutus
Tutkielmassa haastateltiin teemahaastattelun keinoin kuutta 13–14-vuotiasta nuorta ja yhtä 20-vuotiasta. Kaikki haastateltavista tekivät käsitöitä tekstiilipainotteisesti eli neuloivat, virkkasivat tai ompelivat. Haastattelut toteutettiin sekä yksilöhaastatteluina etänä Teamsin välityksellä että parihaastatteluina nuorten koululla. Aineisto litteroitiin ja karsittiin ylimääräisestä, jonka jälkeen teemoittelun ja sisällönanalyysilla siitä muodostettiin analyysirunko osittaen aiempien teorioiden ohjaamana.
Keskeisimmät tulokset
Tutkielmassa selvisi, että käsityöharrastamisen tärkeimmät hyvinvointivaikutukset voisivat tulla saavutuksen tunteista, uuden oppimisen ilosta, vapaudesta tehdä oman halun mukaan ja käsitöiden rauhoittavasta vaikutuksesta. Saavutuksen tunteita tutkielmassa haastatellut nuoret kokivat eniten saadessaan tuotteen valmiiksi, vaikka se olisikin pieni. Käsitöiden yhdeksi hyväksi puoleksi harrastuksena he kokivat, että aina on uutta opittavaa esimerkiksi tekniikoiden osalta. Nuoret painottivat myös, kuinka paljon iloa he kokivat, kun saivat itse päättää kaikesta käsitöissään eivätkä tarvinneet siihen lupaa keneltäkään. Käsitöiden ääressä nuoret kokivat ilon lisäksi rauhoittumista ja kyseinen käsitöiden ääressä rentoutuminen koettiin miellyttäväksi arjen tukijaksi.
Käsitöiden tuottamaan hyvinvoinnin määrään vaikuttaa, kuinka paljon kokemusta nuorella on ja kuinka usein hän käsitöiden tekemistä harrastaa. Harvemmin tekevät tai aloittelevat tekijät eivät antaneet käsityölle niin suurta merkitystä, vaan sitä pidettiin enemmän väliaikaisena tekemisenä. Paljon käsitöitä tekevät ja sitä hyvin tärkeänä harrastuksena pitävät antoivat enemmän merkityksiä käsityöhön liittyviin osa-alueisiin ja kokivat sen merkittävänä osana arkeaan.
Tutkimuksessa ei pyritty yleistettäviin tuloksiin ja tutkielmassani tutkittiin laajasti useampaa käsityön hyvinvointia tuottavaa teemaa. Jatkotutkimuksissa voisi syventyä eri teemoihin ja materiaaleihin syvällisemmin.
Oona Ruuska
Tutkielma: Nuorten käsityöharrastuksen vaikutukset heidän hyvinvointiinsa