Tutkimuksen lähtökohdat
Opettajan on nähty historiallisessa tarkastelussa edustavan mallikansalaista. Mallikansalaisen ihanne on kuitenkin ajassa muuttuvaa ja riippuvainen yhteiskunnan tarpeista. Opetussuunnitelma heijastaa yhteiskunnan tarpeita oppilaille asetetuin tavoittein ja tämänhetkisissä opetussuunnitelmissa onkin korostunut aktiivisen kansalaisuuteen tähtääviä tavoitteita. Peruskoulun päättäneitä tutkimalla on selvinnyt, että heidän yhteiskunnallinen tietonsa ovat kansainvälisessä vertailussa huippuluokkaa. Kuitenkaan hyvät yhteiskunnalliset tiedot eivät ole johtaneet yhteiskunnalliseen tai poliittiseen osallistumiseen. Huoli nuorison passivisuudesta yhteiskunnallista ja poliittista osallistumista kohtaan on herättänyt tutkijoita tarkastelemaan koulun kansalaiskasvatusta tarkemmin. Nuorten passiivisuuden syyksi on jopa väitetty, etteivät opettajat itse edusta sitä aktiivisen kansalaisen ideaalia ja ole näin esimerkiksi oppilailleen. Tässä tutkielmassa tarkoituksenani oli selvittää, millainen kansalaispätevyys luokanopettajaopiskelijoiden omissa käsityksissä näyttäytyy. Mielenkiintoisen asetelman tutkielmalle toi ensinnäkin äänen antaminen tuleville luokanopettajille ja sitä kautta löytää syitä passiiviseksi väitetylle kansalaiskasvatukselle. Kansalaispätevyyttä lähdin selvittämään kahden tutkimuskysymyksen avulla:
- Miten luokanopettajaopiskelevat arvioivat kykynsä käsitellä yhteiskunnallisia ja poliittisia aiheita?
- Miten luokanopettajaopiskelijat arvioivat voivansa vaikuttaa yhteiskunnassa
Aineiston keräsin ja analysoin laadullisin menetelmin. Haastattelin kuutta luokanopettajaopiskelijaa, jotka opiskelivat yhteiskuntaoppia vapaavalintaisina opintoinaan. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, eikä tarkkaa rakennetta haastatteluille näin ollut laadittu etukäteen. Ennen haastatteluja osallistujat täyttivät esitietolomakekyselyn, joka muodosti tutkimuksen kannalta olennaiset teemat haastattelua varten. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja tämän jälkeen analysoitiin nelivaiheisella fenomenografisella analyysimenetelmällä.
Tulokset ja johtopäätökset
Luokanopettajaopiskelijoiden kansalaispätevyys näyttäytyi heidän omissa käsityksissään hieman ristiriitaisena. Heidän kykyjään käsitellä yhteiskunnallisia ja poliittisia aiheita selittivät tieto ja keskusteluntaito. Samoin opettajan roolin tiedostaminen yhteiskunnallisten ja poliittisten aiheiden käsittelyssä nähtiin omaa pätevyyttä vahvistavana. Luokanopettajaopiskelijat kokivat voivansa vaikuttaa yhteiskunnassa omalla toiminnallaan ja opettajana toimimalla. Opettajan nähtiin voivan vaikuttaa muun muassa itse tärkeiksi näkemien asioiden käsittelyllä oppitunneilla. Omalla toiminnalla nähtiin voivan vaikuttaa suoran poliittisen osallistumisen kautta, eli äänestämällä ja mielenilmauksiin osallistumalla. Vaikka kansalaispätevyys näyttäytyi käsityksissä vahvana (koettiin voivan vaikuttaa yhteiskunnassa sekä koettiin tietävän yhteiskunnallisista ja poliittisista asioista), ristiriitaisesti opiskelijat kuitenkin arvioivat oman toimintansa passiiviseksi. Sivusta seuraamisen nähtiin olevan turvallinen tapa vaikuttaa, julkisia kannanottoja välttäen.
Tuloksissa ilmennyt passiivinen osallistuminen luokanopettajaopiskelijoiden käsityksissä tuki opettajien väitettyä passiivista kansalaiskuvaa. Toisaalta heidän koettu pätevyytensä näytti pääsääntöisesti vahvalta. Tähän tutkimukseen osallistuneet saavat yhteiskuntaopin opettajan pätevyyden, mutta aktiivisen kansalaisuuden tavoitteet ovat opetussuunnitelmassa esiintyviä laaja-alaisia tavoitteita. Tämän tutkimuksen käsityksissä esitettiin omien tietojen ja tiedon muodostavan pätevyyden perustuvan yhteiskuntaopin opintoihin. Aihetta olisikin syytä tutkia laajemmin erityisesti niiden opettajien ja opettajaksi opiskelevien osalta, joiden vapaavalintaiset opinnot eivät käsittele yhteiskunnallisia ja poliittisia teemoja.
Laura Hellbom
”No en mä tiedä oonks mä niin kovin aktiivinen, ehkä semmoinen passiivinen seuraaja enemmänkin…” – Luokanopettajien käsityksiä omasta kansalaispätevyydestään