Koulukiusaamisen käsitteleminen maisteriharjoittelussa

Vaikka koulukiusaamista on tutkittu runsaasti, tutkimukset osoittavat, että opettajat tunnistavat yhä koulukiusaamista melko heikosti. Tutkimuskirjallisuuden mukaan opettajat tunnistavat ja puuttuvat usein suoraan kiusaamiseen kuten nimittelyyn ja väkivaltaiseen käytökseen eivätkä usein edes tunnista epäsuoraa kiusaamista, joka voi olla esimerkiksi ryhmän ulkopuolelle jättämistä tai ikävien ilmeiden ja eleiden luomista luokkatoverin suuntaan. Luokanopettajaopiskelijat kokevat usein, että opinnot eivät valmista tarpeeksi käytännön asioiden käsittelyyn kuten koulukiusaamisen kohtaamiseen. Vasta valmistuneilla opettajilla onkin usein puutteellisemmat keinot käsitellä koulukiusaamista kuin kokeneilla opettajilla. Käytännön asiat jäävät usein opetusharjoittelun vastuulle ja siksi koin tarpeelliseksi tutkia koulukiusaamisen käsittelyä juuri opetusharjoittelun näkökulmasta.

 

Tutkimuksen tarkoitus ja eteneminen

Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää miten luokanopettajaopiskelijat ovat päässeet käsittelemään koulukiusaamista maisteriharjoittelussa. Haastattelin kahdeksaa maisteriharjoittelun suorittanutta Helsingin yliopiston luokanopettajaopiskelijaa tutkimusta varten. Toteutin haastattelut puolistrukturoidulla teemahaastattelulla etäyhteyksin talvella 2022. Analysoin aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoja hyödyntämällä.

 

Tutkimustulokset

Tutkimushenkilöistä osa oli päässyt käsittelemään koulukiusaamista melko paljon harjoittelussa. Osa pääsi yhdessä ohjaavan opettajan kanssa selvittämään kiusaamistilanteita ja osa pääsi keskustelemaan esimerkiksi koulukiusaamisen ehkäisemisestä tai sen käsittelystä ohjaavan opettajan kanssa. Osa tutkimushenkilöistä ei kuitenkaan päässyt käsittelemään koulukiusaamista harjoittelun aikana lainkaan tai sen käsitteleminen jäi hyvin pintapuoliseksi. Kaikki ohjaavat opettajat eivät halunneet ottaa harjoittelijoita mukaan kiusaamistilanteiden käsittelyyn tai kiusaamista ei käsitelty, sillä ajateltiin, että sitä ei esiinny luokassa lainkaan, minkä vuoksi sen käsittelyä pidettiin turhana. Tutkimukseni mukaan koulukiusaaminen ei ole teema, jota käsiteltäisiin aina maisteriharjoittelussa. Tutkimukseni perusteella näyttäisi siltä, että se miten syvällisesti opiskelija pääsee käsittelemään koulukiusaamista maisteriharjoittelussa, riippuu hyvin paljon siitä, esiintyykö luokassa helposti tunnistettavaa kiusaamista sekä siitä kuinka paljon ohjaava opettaja haluaa ottaa opiskelijaa mukaan koulukiusaamisen käsittelyyn. Myös opiskelijan omalla mielenkiinnolla aiheeseen on merkitystä. Mikäli opiskelija oli toivonut itse aiheen käsittelyä, sitä oli käsitelty enemmän. Tutkimukseni perusteella voidaan todeta, että ohjaavien opettajien tapoihin kaivattaisiin kenties yhtenevää linjaa. Jos koulukiusaaminen otettaisiin maisteriharjoittelussa pysyväksi teemaksi, jota käsitellään, jokainen opiskelija saisi samanlaisia valmiuksia koulukiusaamisen kohtaamiseen työelämässä ja koulukiusaamista voitaisiin alkaa kitkeä tehokkaammin pois.

 

 

Anni Korolainen

Luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia koulukiusaamisen käsittelystä maisteriharjoittelussa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *