Tunnetaidot opetussuunnitelmassa – Tutkielmablogi

Tunnetaidot ja niiden opettaminen on ollut vahvasti esillä kasvatusta koskevassa keskustelussa viime vuosina. Monet peruskoulun arjessa näkyvät hyvinvoinnin ongelmat näyttävät liittyvän haasteisiin tunteiden käsittelyssä. Tunnetaidot ovat myös osa valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman sisältöjä ja tavoitteita, jotka ohjaavat opettajan työtä suomalaisessa peruskoulussa. Tunnetaitoja ympäröivästä keskustelusta huolimatta ei kuitenkaan ole ollut täysin selvää millaisista taidoista oikeastaan on kyse, kun puhutaan tunnetaidoista.

Tämä opinnäytetyö käsittelee tunnetaitojen teoreettista perustaa suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Määrittelen tunnetaidot tunneälyä käsitteellistävän kykymallin avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia yhtäläisyyksiä on löydettävissä kykymallin sekä perusopetuksen opetussuuunnitelman perusteiden laaja-alaisten sekä oppiainekohtaisten tavoitteiden välillä. Perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet ohjaavat tunnetaitojen kehittämistä koulukontekstissa. Näin ollen tutkimuksessa pohditaan myös millaisia seurauksia tutkimuksen tuloksilla sekä tunnetaitojen laajemmalla teoreettisella viitekehyksellä saattaa olla tunnetaitojen opettamisen kannalta.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla, jonka pohjana toimi kykymallin mukainen jaottelu tunnetaidoista. Tutkimuksen aineiston muodostivat vuosiluokille 1-6 ja 7-9 suunnatut laaja-alaisen ja oppiainekohtaisen osaamisen tavoitteet, joita analysoitiin hermeneuttisella tutkimusotteella aineistoa tulkitsemalla. Tutkimuksen analyysia ohjaava kykymalli jakaa tunnetaidot neljään, hierarkkisesti muodostuvaan ulottuvuuteen, joissa tunnetaidot nähdään tunteiden havainnointiin ja ilmaisuun, ymmärtämiseen ja analysointiin, ajattelun tukemiseen sekä tunteiden säätelyyn liittyvinä kykyinä.

Tutkimuksen tulokset

Voimassa olevassa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostuu laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, joihin tunnetaitoja koskevat tavoitteet ensisijaisesti sisältyvät. Tutkimus kuitenkin osoitti, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tunnetaitoja käsittelevä sisältö oli kykymallin määritelmään nojaten melko suppea. Tavoitteissa korostuivat tunteiden ilmaisua ja säätelyä kuvaavat taidot, kun taas tunteiden ymmärtämiseen ja ajattelun tukemiseen liittyvät taidot jäivät vähemmälle huomiolle. Tutkimustulosten perusteella opetussuunnitelman laaja-alaisen ja oppiainekohtaisen osaamisen tavoitteista ja kykymallin väliltä on kuitenkin löydettävissä kohtalaisia yhtäläisyyksiä. Tulosten perusteella ei voida kuitenkaan sanoa, toimiiko juuri kykymalli opetussuunnitelman tunnetaitoja koskevan sisällön pohjana, sillä tunnetaitoja selittävä laajempi teoreettinen viitekehys on varsin kirjava ja monitulkintainen. Tutkielmani pohdintaosuudessa argumentoinkin, että tunnetaitojen opettamisen tueksi tarvitaan entistä tarkempia ja ennen kaikkea tieteellisen tutkimukseen perustuvia määritelmiä tunnetaidoista.

Juuso Salo

Tunnetaidot opetussuunnitelmassa – Tunneälyn kykymallin yhteys perusopetuksen laaja-alaisen ja oppiainekohtaisen osaamisen tavoitteisiin.

Vastaa Peruuta vastaus