Positiivinen diskriminaatio eli myönteinen erityiskohtelu tarkoittaa jonkun tietyn ryhmän aseman ja olosuhteiden parantamista tarpeen vaatimalla tavalla. Positiivisen diskriminaation tarkoituksena on edistää ryhmän tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista. Positiivinen diskriminaatio pohjautuu näin ollen yhdenvertaisuuden periaatteisiin ja syrjintäkieltoihin. Tyypillisesti positiiviseen diskriminaatioon liittyy kasvatuksessa ja koulutuksessa projektimaista työskentelyä, johon myös oma tutkimukseni kiinnittyi. Gradussani olin kiinnostunut siitä, miten kolmessa eri positiivisen diskriminaation projektissa työskentelevät kasvatusalan ammattilaiset näkivät projektien tarkoitukset ja niiden toimintamahdollisuudet. Aihetta voidaan pitää tärkeänä ja ajankohtaisena, sillä useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka erilaisten projektien määrä on noussut viime vuosikymmeninä, kysymykset eriarvoisuudesta eivät ole vähentyneet.
Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää projekteissa työskentelevien kasvatusalan ammattilaisten käsityksiä koulutuksellisesta tasa-arvosta ja eriarvoisuudesta. Lisäksi halusin selvittää, minkälaisena toimintaympäristönä projekti näyttäytyy työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa halusin nimenomaan kuulla työntekijöiden omia näkemyksiä, joita heille on noussut projekteissa työskentelyn aikana.
Tutkimuksen toteutus
Toteutin tutkimuksen haastattelemalla neljää eri projekteissa työskentelevää opettajaa ja ohjaajaa yksilöhaastattelulla. Haastattelemani henkilöt työskentelivät päiväkodeissa ja kouluissa, joissa oli havaittu nykyisten tukien ja palveluiden vaihtelusta johtuvaa eriarvoistumista lasten sosioekonomisen taustan, sukupuolen ja maahan muuttaneiden lasten oppimistuloksissa ja myöhempään koulutukseen osallistumisessa. Haastatteluaineisto analysointiin diskursiivisella lukutavalla. Tutkimusmenetelmän avulla toin näkyväksi erilaisia merkityksiä, joita koulutuksellinen tasa-arvo sai projekteissa. Menetelmätapa mahdollisti myös projektin tavoitteiden ja toiminnan tarkastelun näiden merkitysten kautta.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimustuloksissa tuli näkyväksi, että koulutuksellinen tasa-arvo ja eriarvoisuus saivat erilaisia merkityksiä projekteissa. Osassa merkityksiä korostuivat enemmän yksilön ominaisuudet ja taidot, kun osa taas korosti enemmän rakenteellisten tekijöiden merkitystä koulutuksellisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden taustalla. Haastatteluissa nousi esille esimerkiksi se, että erilaiset palvelut eivät ole kaikille perheille samalla tapaa löydettävissä ja ne saattavat rakentua ajatukseen suomen kielen taidosta. Lisäksi haastateltavat toivat esille sitä, että varhaiskasvatukseen nähdään itsessään liittyvän ajatus koulutuksellisen tasa-arvon edistämisestä, vaikka tarve yhteiselle tavoitteiden asettamiselle ja määrittelylle sekä lisäkouluttautumiselle nähtiin ilmeisenä. Projekti hahmottui haastatteluiden perusteella osittain väliaikaiseksi ratkaisuksi, jota leimasivat epävarmuus jatkosta ja kehitettyjen ratkaisuiden kiinnittyminen näihin tiettyihin projekteihin ja niissä työskenteleviin henkilöihin.
Annina Kokljuschkin
Kasvatusalan ammattilaisten kokemuksia positiivisen diskriminaation projekteista varhaiskasvatuksessa