Opettajien ajatuksia kasvattamisesta

Opettajien ajatuksia kasvattamisesta

Tämän pro-gradu tutkielman yhteydessä tehdyn opettajien haastatteluja aineistonaan käyttävän tutkimuksen tarkoitus oli havaita, miten opettajat näkevät itsensä kasvattajana. Kiinnostukseni ulottui myös kasvatuskäytänteiden taustalla vaikuttaviin kasvatusnäkemyksiin. Aineiston näkökulmaksi valikoitui opettajien lausumat, joita hankin haastattelemalla heitä. Mielenkiintoni kohteena oli myös, eroaako opettajien näkemykset omasta kasvatustyöstään aikaisempien tutkijoiden tekemistä luokkahuonehavainnoista, eli miten erilaista informaatiota eri lailla tuotettu aineisto mahdollisesti tarjoaa. Aikaisempien muun muassa etnografisten tutkimusten pohjalta opettajien toimintatavat ovat aika ajoin herättäneet tutkijoissa runsaasti kysymyksiä tai jopa opettajien toimintatapojen kyseenalaistuksia.

Tutkimustehtävät

Ensisijainen tutkimustehtäväni oli havainnoida ja analysoida opettajien näkemyksiä itsestään, oppilaista ja opettajien tämänhetkisistä kasvatuskäytänteistä. Tämän tutkimuksen pyrkimyksenä oli kuvata, analysoida ja tulkita opettajien haastatteluvastauksia liittyen opettajuuteen, heidän omiin kasvatuskäytänteisiinsä ja myös oppilaan paikkaan tässä kokonaisuudessa. Toissijainen kiinnostukseni kohdistui näin opettajia haastattelemalla tuotetun aineiston arvoon. Pohdin siis myös, miten erilaista tai samanlaista informaatiota samasta aihepiiristä eri tavoin tuotetut aineistot voivat tuottaa.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseni oli kvalitatiivinen tutkimus, jonka puitteissa haastattelin hiljattain valmistuneita luokanopettajia. Tutkimukseen osallistui neljä nuorta opettajaa, jotka olivat hiljattain valmistuneet kolmesta eri suomalaisesta yliopistosta. Haastattelut tapahtuivat verkon välityksellä koronapandemian aikana. Analysoitavaa haastatteluaineistoa kertyi suhteellisen paljon, joten kertyneestä aineistosta analyysin kohteeksi valitsin opettajien kertomasta ne asiat, jotka mielestäni parhaiten tarjosivat materiaalia tutkimuskysymyksiini vastaamaan. Opettajien erilaisten puhetapojen ja kielikuvien käyttö ja näiden puhetapojen tiedostetut tai tiedostamattomat tarkoitusperät olivat analyysini keskiössä. Osana työtäni puntaroin myös tutkimusmenetelmääni ja sen vaikutuksia esille tuleviin asioihin ja tutkimustuloksiin.

Tutkimuksen tuloksia

Haastattelukysymykseni ohjasivat monin paikoin opettajien vastausten kulkua. Näin ollen opettajat myös keskittyivät vastaamaan enemmän mikrotasolla jättäen laajemmat yhteiskunnalliset pohdinnat vähemmälle. Jokaisen haastattelemani opettajan tavat tuottaa vastauksia haastattelukysymyksiin vaihtelivat erittäin persoonallisista ilmauksista aina lähelle institutionaalista sävyä, riippuen siitä kuinka virallisen lausunnon he otaksuivat tai tulkitsivat olevan tarpeen kyseessä olevan asian kertomiseksi. Opettajat olivat vastauksissaan monipuolisia puhetapojen suhteen, he vaihtoivat kielikuvia ja puhetapoja tulkitsemansa tarpeen mukaan.

Näin tehdyn tutkimuksen tulokset olivat odotetusti jossain määrin erilaisia kuin joidenkin aikaisempien saman aihepiirin etnografisten tutkimusten havainnot. Opettajien näkökulma moniin luokkahuoneen tilanteisiin on erilainen kuin ulkopuolisen havainnoitsijan, he voivat nostaa esiin jotain mitä ei tutkija olisi muuten tullut ajatelleeksi. Haastattelututkimuksella en päässyt etnografisen tutkimuksen tavoin käsiksi opettajien puheen ja toiminnan väliseen jännitteeseen, ja haastateltavat eivät luonnollisesti voineet kertoa sellaisesta käyttäytymisestään ja toiminnastaan, mitä he eivät itse tiedosta. Yhtäläistä sekä etnografisessa tutkimuksessa että omassa haastattelututkimuksessani on tulkinnallisuus, tutkijan rooli on suuri, tutkija määrittää mihin havaintonsa kohdistaa ja mitä niistä päättelee.

Lopuksi

Tutkielmani voi ohjata pohtimaan, miksi maailma tai ainakin jotkut asiat näyttävät erilaisilta eri näkökulmasta katsottuna. Tutkimukseni ei kumonnut, eikä yrittänyt kumota aikaisempien tutkimusten tulkintoja opettajien joskus kyseenalaisistakin kasvatuskäytänteistä, se pystyi ainoastaan havainnollistamaan, että haastattelemalla opettajia on haastavaa päästä käsiksi samoihin ongelmiin.

Yritin kohdistaa huomioni siihen, miltä hyvien arvojen käytännön toteutus koulussa näyttää sisältä päin katsottuna, opettajien näkökulmasta. Jos koulun ja opettajien kasvatuskäytänteistä opettajien toimesta itse annettu informaatio poikkeaa paljon ulkopuolisen havainnoitsijan tuottamasta informaatiosta, on syy tälle poikkeamalle luultavasti myös itsessään tutkimisen arvoinen asia tai mahdollinen seuraava tutkimusongelma.

Mona Mattila

Nuorten opettajien kasvatuskäsityksiä ja -käytänteitä          Haastatteluaineiston diskursiivista tarkastelua

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *