Käsityöammattien vähentyessä teollisen aikakauden johdosta, on jalkinekorjaus kuitenkin osaltaan säilynyt suutareiden pääasiallisena toimena. Suomessa toimii edelleen noin 200 jalkikorjaukseen keskittyvää suutarinpistettä. Suutareille tapahtuu keskimääräisesti noin yhdeksän ilmoitettua työtapaturmaa vuosittain. Ammattitaudeiksi tai ammattitautiepälyiksi luetaan keskimääräisesti noin 1,4 tapausta vuodessa. Suutareiden työturvallisuus- ja riskitekijöitä on tutkittu vähän, eikä aiheesta ole kattavaa opetusmateriaalia. Tutkimuksen on tarkoitus olla ensimmäinen osa pidempi aikaista hanketta, jonka pohjalta voidaan tarkemmin määritellä jalkinekorjauksen työturvallisuuteen liittyvää sisällön tarvetta. Tutkimukseni tarkoitus on vastata suutareiden työturvallisuuden opetus- ja koulutusmateriaalin puutteeseen tunnistamalla suutareiden kokemuksen mukaisesti työtehtäviin- ja vaiheisiin liittämiä riskejä. Tutkimustuloksien perusteella voidaan nimetä osa-alueita, joita tulisi tutkia lähemmin ja käsitellä tulevaisuudessa koottavan opetus- ja koulutusmateriaalin toteuttamisen yhteydessä.
Tutkimusmenetelmä
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselylomaketutkimuksena keväällä 2022. Tutkimusta varten kehitettiin verkkopohjainen kyselylomake, jota levitettiin suutareille yhteistyötahojen avustuksella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 47 vastaajaa, joista suurimmalla osalla oli pitkä työkokemus alalta. Tutkimustuloksia käsiteltiin määrällisin menetelmin tilastotieteen analyysimenetelmiä hyväksi käyttäen.
Tulokset ja jatkotutkimus
Tutkimuksen tuloksien vertailua vähensi opiskelijoiden vastauksien pois jäänti. Myös vastaajien pitkä työkokemus sekä kehittynyt ammattitaito oli nähtävissä vastausten jakautumisen osalta vaikuttavan taustatekijänä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suutarit eivät kokeneet työtehtäviin ja -vaiheisiin liittyvän kuin kohtalaisia riskejä. Tutkimustuloksissa korostuivat työkoneisiin ja -koneisiin liittyvien toimintojen riskit. Tuloksien perusteella tunnistettiin selkeitä työvaiheita ja toteuttamiseen tarvittavia työkoneita tai -koneeseen liittyviä toimintoja, joita tulisi ottaa huomioon koulukseen soveltuvan materiaalia kehitettäessä. Lisäksi opetus- ja koulutusmateriaaleissa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota työvälineiden ja -koneiden huoltoihin sekä toimintaan.
Hankkeen jatkumisen edellytyksenä on yhteistyön tiivistäminen Työturvallisuuskeskuksen, Työterveyslaitoksen ja koulutusta antavien oppilaitosten kanssa. Työturvallisuutta edistävän koulutus- ja opetusmateriaalin kehittämisen yhteydessä tulee pohtia erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen mahdollisuuksia sekä soveltuvuutta. Itse koulutusmateriaalin tuottamiseen tulee hankkeelle hankkia rahoitusta mahdollisuuksien mukaan, joka osaltaan kohottaisi tuotettavan opetus- ja koulutusmateriaalien laatua.
Panu Oranne
Jalkinekorjauksen työturvallisuustekijät ja riskien tunnistaminen: Jalkinekorjaukseen liittyvien riskien tunnistaminen työtehtävissä ja -vaiheissa sekä työkoneiden, että työssä läsnäolevien tekijöiden arviointi suutareiden kokemana.