Tutkielman taustaa
Mökkeilyllä on Suomessa pitkät perinteet. Vapaa-ajan asuminen on suomalaisia poikkeuksellisella tavalla yhdistävä asia. Suomalaisilla on aiemman tutkimustiedon mukaan suhteessa muihin kansoihin enemmän mökkejä. Lisäksi koronapandemian tuomat muutokset ihmisten arkeen ovat lisänneet entisestään suomalaisten suosiota mökkeilylle.
Mökkeily muodostuu sille tyypillisistä rutiineista, joista keskeisimpiin kuuluvat ruoanvalmistus ja ruokailu. Vapaa-ajan asumista on tutkittu keskittyen paljolti elämäntapaan liittyviin kysymyksiin, mutta valitsemani näkökulma ruoanvalmistuksen ja ruokailun käytänteistä on jäänyt aiemmin huomiotta. Kiireisen elämäntyylin on arvioitu vähentävän aikaa ruoanvalmistukseen ja yhteisiin ruokailuihin. Vapaa-ajan asunnolta haetaan aiemman tutkimustiedon mukaan vastapainoa kiireiselle kaupunkielämälle. Tämän maisteritutkielman tavoitteena oli selvittää ruoanvalmistuksen ja ruokailun käytänteitä vapaa-ajan asunnolla. Näin ollen aihe on yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksesta ajankohtainen ja tärkeä sen koskettaessa yhä suurempaa osaa väestöstä.
Tutkielman tavoite ja toteutus
Tutkimuskysymykseksi muodostui se, millä tavoin vapaa-ajan asunnon olosuhteet ja ajankäytölliset piirteet vaikuttavat ruoanvalmistuksen ja ruokailun käytänteisiin. Tämän tutkimuskysymyksen avulla pyrin saavuttamaan syvällisempää ymmärrystä ruokakäytänteistä vapaa-ajan asunnolla.
Tutkimus on laadullinen, ja siihen osallistui kaksitoista säännöllisesti mökkeilevää henkilöä. Aineisto analysoitiin ja luokiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen teemoittelua.
Tutkielman tulokset
Tutkimustuloksissa nousi esille, että vapaa-ajan asunnolla oli yleensä aikaa ruoan valmistamiselle ja ruoka pyrittiin valmistamaan mökillä aina itse. Ruoanvalmistusta myös helpotettiin mökin olosuhteiden vuoksi ja ajan säästämiseksi hyödyntämällä erilaisia toimintatapoja ja menetelmiä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että mökillä pyrittiin syömään yhdessä ja kiireettömästi. Tutkimustulokset antavat myös viitteitä mökillä tapahtuvan ruoanvalmistuksen ja ruokailun merkityksellisyydestä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ruoanvalmistukseen ja ruokailuun käytettävällä ajalla eli sen runsaudella on keskeinen merkitys. Lisäksi tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aiemmissa tutkimuksissa esiin noussutta itse tekemisen kulttuuria ja mökin roolia vastapainona kiireiselle kaupunkielämälle myös ruoanvalmistuksen ja ruokailun näkökulmista katsottuna. Mökillä tapahtuvassa ruoanvalmistuksessa korostunut itse tekemisen kulttuuri sekä ruokailujen yhteisöllisyys antavat toiveikkaan näkökulman aiemmissa tutkimuksissa esiin nousseeseen huoleen ruoanvalmistustaitojen heikentymisestä ja yhteisten ruokailujen vähenemisestä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa ruoanvalmistusta ja ruokailun käytänteitä sekä niiden merkityksiä vapaa-ajan asumisessa.
Jatkotutkimuksissa aiheen tarkastelu eri näkökulmasta voisi antaa mielenkiintoista tietoa aiheesta. Tällainen näkökulma voisi olla esimerkiksi työnjako ruoanvalmistuksessa. Tutkimukseeni osallistui eri-ikäisiä ihmisiä, joilla oli varustelutasoltaan erilaisia mökkejä. Tarkemmalla rajaamisella voisi saada kiinnostavaa lisätietoa ruokakäytänteistä vapaa-ajan asunnolla.
Mona Jäppinen
Aikaa ruoan valmistukselle ja ruokailulle – Ruokakäytänteet vapaa-ajan asumisessa