Tutkimuksen taustaa
Työyhteisölle suunnatut palaverit muodostavat yhden keskeisen rakenteen varhaiskasvatusyksiköiden toimintakulttuurissa. Ala on moniammatillinen, joten on luontevaa, että varhaiskasvatusyksiköihin on luotu rakenteita, jotka mahdollistavat osaamisen kehittämisen ja yhdistämisen. Viimeisen kahden vuoden aikana erilaiset johtamistavat ja palaverien käytännöt ovat nousseet työyhteisöissä keskusteluun yhä enemmän. Syynä tähän on ollut vallinnut Covid19-pandemia. Palaverirakenteiden reunaehtojen muuttumisen myötä myös varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin on jouduttu kehittämään uudenlaisia tapoja palavereiden toteuttamiseen.
Tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvatuksen työyhteisölle kohdennettuja palavereita johtamisen ja ryhmäprosessien näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin mistä tekijöistä koostui johtajien näkemyksen mukaan hyvä palaveri. Tutkimuksen aihe oli perusteltu ja ajankohtainen sillä aikaisempaa tutkimustietoa varhaiskasvatuksen palavereista ryhmän ohjaamisen näkökulmasta ei löytynyt. Ryhmänä toimiminen työyhteisössä on keskeinen osa varhaiskasvatusta ja siksi tietoa ryhmän toiminnan hyödyntämisestä palavereissa tarvitaan. Mielenkiintoisen näkökulman tutkimukseeni toi se, että lasten parissa työskenneltäessä varhaiskasvatuksessa hyödynnetään päivittäin pienryhmiä ja ryhmässä toimimisen lainalaisuuksia. Tietoa ryhmän toiminnasta siis on. Voidaan kuitenkin pohtia osataanko tämä tieto siirtää aikuisten keskinäiseen ryhmätyöskentelyyn ja ovatko johtajat tietoisia ryhmäprosessien hyödyntämisen mahdollisuuksista työyhteisötasolla. Toinen keskeinen näkökulma tutkimuksessa oli johtajien eri roolit ja niiden hyödyntäminen palavereissa ryhmän ohjauksen näkökulmasta. Muiden tieteenalojen tutkimukset ovat osoittaneet, että ryhmää ohjaamalla esimerkiksi fasilitoinnin keinoin voidaan saavuttaa hyviä tuloksia.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen otoksen muodostivat kuusi varhaiskasvatusyksikön johtajaa pääkaupunkiseudulla sijaitsevasta kunnasta. Haastateltavat johtajat valikoitiin satunnaisotannalla. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla yksilöhaastattelulla kesällä 2021. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimustulosten mukaan palaverien keskeisin merkitys oli pedagogiikan kehittäminen. Palaverit antoivat työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä sekä jakaa moniammatillista osaamista. Hyvää palaveria määrittelivät sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäiset tekijät eli vuorovaikutus ja osallisuus sekä autonomia, kohdistuvat henkilöiden toimintaan ja kokemuksiin. Ilmapiiri ja rakenteet muodostavat sen sijaan ulkoisten tekijöiden kokonaisuuden, jotka mahdollistavat omalta osaltaan sisäisten tekijöiden toteutumisen.
Johtajien toteuttamaa ryhmän ohjaamista ilmeni jonkun verran mutta ei kaikkien tutkimukseen osallistuneiden johtajien osalta. Tutkimustulosten analysointi osoitti, että ohjaaminen oli osittain tiedostamatonta. Johtajat saattoivat mainita yleisesti vastauksissaan ryhmän ohjaamisen keinoja mutta suoraan ohjaukseen kohdennetuissa kysymyksissä he eivät samoja sisältöjä maininneet. Johtajat tekivät palaverien suunnittelua käsiteltävien aiheiden osalta mutta menetelmien etukäteissuunnittelua ei juuri ollut. Ryhmän työskentelyä ohjattiin menetelmien kuten pienryhmäkeskustelun ja keskustelun ohjaamisen kautta. Lisäksi ryhmän ohjaamisessa hyödynnettiin erilaisia johtamistyylejä ja rooleja. Tutkimustuloksista oli myös löydettävissä fasilitointiin yhdistettäviä piirteitä, kuten vastuun antamista palaveriin osallistujille ja rohkaisua vastausten löytämiseen.
Yhteenvetona tutkimustuloksista voidaan todeta, että ryhmäprosesseja ja ryhmän ohjausta hyödyntämällä voidaan luoda vankka pohja oppivalle, itseohjautuvalle ja ennen kaikkea yhdessä ohjautuvalle työyhteisölle. Tämä tuo osaltaan ratkaisun haasteeseen, jonka tutkimukseen osallistuneet johtajat yhtä lukuun ottamatta toivat esille. Varhaiskasvatuksessa ei koeta olevan riittävästi aikaa palavereille. Tutkimustulosteni avulla yksiköiden johtajat pystyvät suunnittelemaan palaverit tarkoituksenmukaisesti ryhmän toiminnan näkökulmasta ja käytössä oleva aika mahdollisimman hyvin hyödyntäen.
Miia Sultsi
Palaverit varhaiskasvatuksessa. Ryhmäprosessit osana työyhteisön palaverikäytäntöjä.