Koronapandemia (COVID-19) ravisteli opetus- ja kasvatusalan rakenteita ja toimintatapoja monin tavoin. Varhaiskasvatuksessakin jouduttiin mukauttamaan toimintaa ja painia resurssien riittävyyden kanssa paikallisista olosuhteista riippuen. Yksiköiden johtajat kantoivat asemastaan johtuen päävastuun toimintatapojen muuttuessa ja olivat etulinjassa välittämässä päivitettyä tietoa varhaiskasvatuksen järjestäjän, johtamiensa yksiköiden henkilöstön ja asiakasperheiden välillä. Muuttuvat olosuhteet ja epävarma tilanne vaikuttivat epäilemättä osaltaan myös johtajien työhyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen johtajien työssä jaksamista ei ole aiemmin juurikaan tutkittu, mutta pandemian myötä se on noussut yhä enemmän esille.
Tavoitteet ja toteutus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mitkä työtavat ja käytänteet tukivat ja haastoivat johtajien jaksamista pandemia-aikana. Lisäksi kartoitin, miten nämä jakautuivat teoreettisessa työhyvinvoinnin mallissa luokiteltujen tekijöiden kesken. Tutkimusaineisto (N=654) kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella helmikuussa 2021 ja se on osa laajempaa tutkimushanketta. Aineiston työssä jaksamista koskevat avoimet kysymykset analysoin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja luokittelussa käytin voimavaroihin perustuvaa työhyvinvoinnin mallia. Tutkimus oli pääosin laadullinen, mutta käytin myös kvantitatiivista työotetta vastaajien taustatietojen mahdollisten yhteyksien löytämiseksi.
Tein gradun artikkelimuotoisena, koska halusin tarttua uuteen mahdollisuuteen oppia lisää muun muassa tieteellisen tekstin tuottamisesta. Pääsin mukaan tutkimusryhmän tapaamisiin ja sain tutustua tapaan keskustella ja antaa kommentteja sekä palautetta tekeillä olevista tutkimuksista. Itsekin sain tutkimusryhmästä kannustusta ja hyviä ideoita omaan työhöni. Kokemukseni pohjalta voin suositella gradun tekemistä artikkelimuotoisena. Se ei välttämättä ole helpoin tapa saada gradu tehtyä, mutta antaa paljon. Omalla kohdallani hyödyin ehdottomasti aineiston hankinnassa, kun sain käyttööni laajan ja laadukkaasti kerätyn aineiston. Lisäksi minulla oli mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa kyselylomakkeen laatimisessa. Tämäkin oli uusi kokemus ja hieno mahdollisuus, kun pandemia-aikana aineiston hankinta oli monin paikoin rajoituksista johtuen hankalaa. Tässä blogitekstissä en avaa tarkemmin tutkimukseni tuloksia, koska artikkelia tarjotaan julkaistavaksi ”Työelämän tutkimus” -lehteen.
Merkitys
Tutkimus laajensi näkemystä johtajien työhyvinvointiin liittyvistä työtavoista ja käytännöistä. Erityisesti pandemian kaltaiset haastavat olosuhteet paljastavat johtamiseen liittyvät kipupisteet mutta myös voimavarojen ja hyvien toimintatapojen merkitys korostuu. Tutkimustietojen avulla voidaan kehittää johtajien työhön liittyvä rakenteita heidän työssä jaksamistaan tukevalla tavalla. Johtajien työhyvinvointiin on tärkeää panostaa, koska se vaikuttaa myös muuhun työyhteisöön sekä varhaiskasvatustoiminnan laatuun heidän johtamissaan yksiköissä.
Salla Rinta-Paavola
Varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija