Kuukausi: syyskuu 2022

Julkaistu

Erilaiset inkluusion ulottuvuudet peruskoulun erityisopetusta käsittelevissä uutisissa

 

Tavoitteet

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten Ainscowin ym. (2006) malli erilaisista inkluusiokäsityksistä sopii kuvailemaan Yleisradion (Yle) sivuilta kerätyn uutisaineiston eri ulottuvuuksia. Aineiston uutiset käsittelivät peruskoulun erityisopetusta ja tuen tarvetta. Inkluusio on yksi keskeinen koulutuksen arvoja ohjaava tekijä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimuksissa erityisopetus ja inkluusio kietoutuvat usein yhteen ja inkluusiolla on erilaisia määritelmiä. Tässä työssä erityisopetusta tarkasteltiin osana inkluusiota ja analysoitiin valitun inkluusiomallin mukaan. Tutkielmassa analysoitiin, mitä eri inkluusion ulottuvuuksia aineistosta on löydettävissä. Työssä tarkasteltiin myös sitä, mistä eri ryhmistä tuen tarpeen ja erityisopetuksen yhteydessä puhutaan ja sitä, millaisia eroja ja samankaltaisuuksia ryhmien väliltä oli löydettävissä. 

 

Menetelmät 

Tämän kvalitatiivisen työn tutkimusaineistona oli Ylen verkkosivuilta kerätyt erityisopetukseen liittyvillä aihetunnisteilla merkityt uutiset vuosilta 2011–2021 (N=164). Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. 

 

Tutkielman tuloksia 

Tämän tutkielman tulokset osoittivat, että valittu malli erilaisista inkluusiokäsityksistä sopi hyvin analyysin lähtökohdaksi. Erityisopetus näyttäytyi yhtäältä oppilasryhmien kautta ja toisaalta arvoina ja toimintana kohti kaikille inklusiivisempaa koulua. Nämä vastaavat niitä erilaisia inkluusion ulottuvuuksia, jotka ovat läsnä myös analyysin lähtökohdaksi valitussa mallissa. Uutisaineistossa käsiteltiin monipuolisesti erilaisia tuen tarpeessa olevia oppilasryhmiä. Oppilasryhmien monipuolisuutta voidaan pitää merkkinä siitä, että uutisissa on onnistuttu huomioimaan hyvin erityisopetuksen ja tuen tarpeen piiriin kuuluvat erilaiset oppilasryhmät. Oppilasryhmien välillä ei ollut löydettävissä suuria eroavaisuuksia, vaan ryhmien kohdalla toistuivat seuraavat kolme teemaa: 1) tukikeinot, 2) tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen taustalla olevat asiat sekä 3) tuen järjestämistä koskevat puutteet. Aineistossa oppilasryhmät olivat vahvemmin esillä kuin arvot ja koko koulun inklusiivisuutta lisäävät toimintatavat. Inkluusiota ja erityisopetusta käsittelevissä tutkimuksissa tukea tarvitsevan oppilaan sijoituspaikka usein korostuu. Oppilaan sijoituspaikkaa koskeva keskustelu oli vahvasti läsnä myös tämän tutkielman aineistossa. Jatkossa olisi kiinnostava tutkia esimerkiksi uutisointia erityisopetuksesta ja tuen tarpeesta muissa Pohjoismaissa; näyttäytyykö uutisointi samojen ulottuvuuksien ja oppilasryhmien kautta, vai onko jotain eroavaisuuksia löydettävissä verrattuna suomalaiseen uutisointiin. 

Ruut Visti 

Erityisopetus ja tuen tarve: erilaiset inkluusion ulottuvuudet peruskoulun erityisopetusta käsittelevissä uutisissa 

Julkaistu

Jalkinekorjauksen työturvallisuutekijät ja riskien tunnistaminen

Käsityöammattien vähentyessä teollisen aikakauden johdosta, on jalkinekorjaus kuitenkin osaltaan säilynyt suutareiden pääasiallisena toimena. Suomessa toimii edelleen noin 200 jalkikorjaukseen keskittyvää suutarinpistettä. Suutareille tapahtuu keskimääräisesti noin yhdeksän ilmoitettua työtapaturmaa vuosittain. Ammattitaudeiksi tai ammattitautiepälyiksi luetaan keskimääräisesti noin 1,4 tapausta vuodessa. Suutareiden työturvallisuus- ja riskitekijöitä on tutkittu vähän, eikä aiheesta ole kattavaa opetusmateriaalia. Tutkimuksen on tarkoitus olla ensimmäinen osa pidempi aikaista hanketta, jonka pohjalta voidaan tarkemmin määritellä jalkinekorjauksen työturvallisuuteen liittyvää sisällön tarvetta. Tutkimukseni tarkoitus on vastata suutareiden työturvallisuuden opetus- ja koulutusmateriaalin puutteeseen tunnistamalla suutareiden kokemuksen mukaisesti työtehtäviin- ja vaiheisiin liittämiä riskejä. Tutkimustuloksien perusteella voidaan nimetä osa-alueita, joita tulisi tutkia lähemmin ja käsitellä tulevaisuudessa koottavan opetus- ja koulutusmateriaalin toteuttamisen yhteydessä.

Tutkimusmenetelmä

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselylomaketutkimuksena keväällä 2022. Tutkimusta varten kehitettiin verkkopohjainen kyselylomake, jota levitettiin suutareille yhteistyötahojen avustuksella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 47 vastaajaa, joista suurimmalla osalla oli pitkä työkokemus alalta. Tutkimustuloksia käsiteltiin määrällisin menetelmin tilastotieteen analyysimenetelmiä hyväksi käyttäen.

Tulokset ja jatkotutkimus

Tutkimuksen tuloksien vertailua vähensi opiskelijoiden vastauksien pois jäänti. Myös vastaajien pitkä työkokemus sekä kehittynyt ammattitaito oli nähtävissä vastausten jakautumisen osalta vaikuttavan taustatekijänä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suutarit eivät kokeneet työtehtäviin ja -vaiheisiin liittyvän kuin kohtalaisia riskejä. Tutkimustuloksissa korostuivat työkoneisiin ja -koneisiin liittyvien toimintojen riskit. Tuloksien perusteella tunnistettiin selkeitä työvaiheita ja toteuttamiseen tarvittavia työkoneita tai -koneeseen liittyviä toimintoja, joita tulisi ottaa huomioon koulukseen soveltuvan materiaalia kehitettäessä. Lisäksi opetus- ja koulutusmateriaaleissa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota työvälineiden ja -koneiden huoltoihin sekä toimintaan.

Hankkeen jatkumisen edellytyksenä on yhteistyön tiivistäminen Työturvallisuuskeskuksen, Työterveyslaitoksen ja koulutusta antavien oppilaitosten kanssa. Työturvallisuutta edistävän koulutus- ja opetusmateriaalin kehittämisen yhteydessä tulee pohtia erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen mahdollisuuksia sekä soveltuvuutta. Itse koulutusmateriaalin tuottamiseen tulee hankkeelle hankkia rahoitusta mahdollisuuksien mukaan, joka osaltaan kohottaisi tuotettavan opetus- ja koulutusmateriaalien laatua.

Panu Oranne

Jalkinekorjauksen työturvallisuustekijät ja riskien tunnistaminen: Jalkinekorjaukseen liittyvien riskien tunnistaminen työtehtävissä ja -vaiheissa sekä työkoneiden, että työssä läsnäolevien tekijöiden arviointi suutareiden kokemana.