Peruskoulun opettajien työinto ensimmäisenä pandemiakeväänä 2020

Koronapandemian alkaessa opettajat joutuivat uudenlaiseen tilanteeseen, jossa heidän täytyi hyvin nopeasti siirtyä lähitöistä etätöihin koulujen sulkeutuessa väliaikaisesti. Aiempaa kokemusta etäkoulussa opettamisesta ei ollut ja tilanteeseen täytyi mukautua lyhyessä ajassa. Tavallisesti opettajan työpäivä sisältää lukuisia kohtaamisia niin oppilaiden kuin kollegojen kanssa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan opettajien työintoa epävarmuutta herättäneessä tilanteessa koronapandemian vallitessa.

Tavoitteet

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulun opettajien työhyvinvointia koronapandemian alussa keväällä 2020 tarkastelemalla heidän työintoa ja psykologisia perustarpeita.Lisäksi tutkittiin opettajien itsearvioitujen digitaitojen sekä sukupuolen yhteyttä työintoon. Työinto jaetaan kolmeen ulottuvuuteen, joita ovat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Psykologisia perustarpeita ovat autonomia, kyvykkyys ja yhteenkuuluvuuden tunne. Aikaisempien tutkimusten perusteella on löydetty yhteys opettajien työinnon ja psykologisten perustarpeiden väliltä. Psykologisten perustarpeiden täyttyessä koetaan työintoa. Opettajien hyvinvointia on tärkeää tutkia, sillä opettajan hyvinvointi heijastuu oppilaisiin.

Menetelmät

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena ja tutkimuksen aineisto oli osa kansallista Bridging the Gaps -tutkimusta ja opettajat olivat vastanneet siihen anonyymisti verkkokyselyllä keväällä 2020. Tutkimukseen rajattiin 717 peruskoulun opettajaa, joista 85% oli naisia ja 14% miehiä. Vastaajien ikä vaihteli 23 ja 65 ikävuoden välillä. Aineistoa analysoitiin korrelaatiokertoimen avulla sekä hierarkkisella regressioanalyysillä.

Tulokset

 Opettajien psykologisista perustarpeista autonomia ja kyvykkyyden tarve olivat positiivisesti yhteydessä niin tarmokkuuteen, omistautumiseen kuin uppoutumiseenkin. Yhteenkuuluvuuden tarve ei ollut yhteydessä tarmokkuuteen, omistautumiseen ja uppoutumiseen. Paremmat digitaidot olivat yhteydessä tarmokkuuteen. Naiset kokivat enemmän työintoa kuin miehet. Jatkossa olisi tärkeää vahvistaa opettajien yhteenkuuluvuuden tarvetta, sillä opettajien psykologisten perustarpeiden täyttymisen pitäisi vahvistaa heidän työintoaan. Työintoa kokevalla opettajalla taas on monia positiivisia vaikutuksia niin opettajaan itseensä, oppilaisiin kuin työyhteisöönkin. Erityisesti lämpimät välit oppilaiden kanssa vahvistavat opettajan yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Heidi Hytönen

Pro gradu: Opettajien työinto ensimmäisenä pandemiakeväänä 2020

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *