Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet
Ryhmään kuuluminen ja osallisuuden kokemus ovat tärkeä osa lasten kasvua ja kehitystä. Viime vuosina varhaiskasvatusikäisten lasten osallisuuden toteutumista on tutkittu paljon. Aiemmat tutkimustulokset varhaiskasvatuksesta ovat osoittaneet lasten osallisuuden toteutuvan hyvin vaihtelevasti ja monia muita osa-alueita heikommin. Varhaiskasvatuksessa osallisuus käsittää sekä mahdollisuuden vaikuttaa asioihin että kuulua yhteisöön. Tutkimusten mukaan lapset itse kokevat näiden toteutuvan parhaiten leikin kautta. Leikillä onkin voima sitouttaa leikkijät yhteisen kokemuksen äärelle.
Tässä tutkimuksessa varhaiskasvatusikäisten lasten osallisuutta tarkastellaankin leikin kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida sitä, kuinka lapset ilmaisevat ja rakentavat osallisuutta vertaisvuorovaikutuksessaan. Koska varsinkin lasten vuorovaikutus on hyvin kokonaisvaltaista, nähtiin vuorovaikutus tässä tutkimuksessa multimodaalisena toimintana, jossa sekä verbaalinen että non-verbaalinen toiminta ovat samanarvoisia kommunikointitapoja. Siksi tutkimuksessa havainnoitiin sekä non-verbaalisia että verbaalisia vuorovaikutuskeinoja, joilla lapset osallisuuttaan osoittavat. Koska lapset itse nimeävät leikin tavaksi, jolla he saavat äänensä kuuluviin ja kokevat olevansa osa jotain, haluttiin tässä tutkimuksessa havainnoida lasten osallisuuden toteutumista nimenomaan leikissä. Tässä tutkimuksessa keskityttiin lasten omaehtoisen leikin sijaan koko ryhmän yhteiseen leikkimaailmatoimintaan ja sen mahdollisuuksiin tukea varhaiskasvatusryhmässä toteutuvaa osallisuutta.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus on laadullinen videohavainnointitutkimus. Tutkimuksen aineisto tuotettiin kuvaamalla erään esiopetusryhmän leikkimaailmatoimintaa. Videoaineisto koostuu kolmesta erillisestä leikkimaailmatoiminta tuokiosta. Aineiston analyysi toteutettiin multimodaalisena sisällönanalyysina ja analyysin tukena hyödynnettiin myös ATLAS.ti analyysiohjelmaa.
Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset
Lasten vertaisvuorovaikutuksessa oli havaittavissa runsaasti sekä non-verbaalisia että verbaalisia vuorovaikutuskeinoja, joilla he ilmaisivat osallisuuttaan. Lapset hyödynsivät enemmän verbaalisia vuorovaikutustapoja osallisuusteoissaan, mutta non-verbaalisia vuorovaikutustapoja hyödynnettiin sekä verbaalisen vuorovaikutuksen tukena että itsenäisesti. Aineistossa oli havaittavissa myös tilanteita, joissa lapset loivat kokonaisen osallisuutta ilmaisevan ja rakentavan vuorovaikutustilanteen vain non-verbaalisia vuorovaikutuskeinoja hyödyntäen. Tutkimuksen tulokset tukevatkin näkemystä, jonka mukaan lasten osallisuuden havainnoiminen on mahdotonta, jättämällä huomiomatta ilmeet ja eleet. Vaikka sanalliset viestit tässäkin tutkimuksessa tulivat helpommin kuulluksi, on myös eleillä ja ilmeillä tärkeä merkitys osallisuuskokemuksen luomisessa.
Leikkimaailmatoiminta toi hyvin esille erilaisia lasten vertaisvuorovaikutuksessa esiintyviä osallisuustekoja. Leikkimaailmatoiminnan eri vaiheissa korostuivat erilaiset vuorovaikutustavat osallisuutta vahvistavina resursseina. Erityisesti leikkimaailmatoiminta näytti tukevan aloitteiden teon ja oman mielipiteen ilmaisun mahdollisuuksia. Lasten aloitteet liittyivät vahvasti yhteiseen leikkiin ja sen päämääriin.
Lopuksi
Tutkimuksessa saatiin tietoa lasten tavoista ilmaista ja rakentaa osallisuutta vertaisryhmässä. Tutustumalla lasten vertaisryhmässä ilmeneviin tapoihin ilmaista osallisuutta, voi varhaiskasvatuksen henkilöstö paremmin tukea lasten osallisuuden toteutumista. Tätä voidaan pitää tärkeänä, sillä lasten todellinen osallisuus mahdollistuu vain laadukkaalla vertaisvuorovaikutuksella. Tämän toteutumiseen tarvitaan varhaiskasvatuksen ammattilasten taitoa ja osaamista luoda lapsiryhmään laadukas ilmapiiri ja toimintarakenteet osallisuuden toteutumiselle. Haasteena voidaan pitää sitä, että erityisesti lasten non-verbaalit aloitteet jäävät usein aikuisilta huomaamatta. Ilmeiden ja eleiden avulla kuitenkin rakennetaan merkityksiä ja luodaan vuorovaikutusta. Kuinka siis saisimme nämä non-verbaalit eleet paremmin huomioitua? Selvää on, että edes tarkimmat silmät tai videokamera eivät voi tavoittaa kaikkea non-verbaalia viestintää, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstön kiinnittäessä näihin huomiota olleessaan lasten kanssa vuorovaikutuksessa, esimerkiksi yhdessä leikkien, ainakin osa näistä tärkeistä vuorovaikutusaloitteista tulee huomioiduksi.
Outi Jauhiainen
Osallisuutta leikkimällä. Vertaisvuorovaikutus leikkimaailmatoiminnassa ryhmään kuulumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien näkökulmasta