Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet
Tutkin maisterintutkielmassani jaettua asiantuntijuutta hajautetussa HR-tiimissä koronapandemian aikaan. Kiinnostukseni hajautettuun työhön heräsi jo kandidaatintutkielmaa tehdessäni vuonna 2019, jolloin en osannut edes kuvitella, kuinka ajankohtaiseksi aihe vielä tulisi seuraavien vuosien aikana. Koronapandemian myötä viimeistään monissa organisaatioissa siirryttiin hajautettuun työskentelyyn, kun toimistolla tehtävä lähityö ei ollut enää mahdollista. Koin aiheen tutkimisen tärkeäksi vielä syvemmällä tasolla, joten päätin jatkaa aiheen tutkimista myös gradussa.
Hajautettu työ tutkimuskohteena on mielenkiintoinen, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet sen haastavuuden organisaatioiden ja tiimien viestinnälle ja yhteistyölle. Hajautetussa työssä tiimityötä tehdään maantieteellisesti hajautettuna pääosin viestintäteknologian välityksellä. Samalla kuitenkin työelämässä korostuu asiantuntijoiden välinen yhteistyö ratkaistaessa monisyisiä ongelmia sekä ideoidessa ja kehittäessä asioita yhdessä. Kiinnostavaa onkin, miten asiantuntijoiden yhteistyö toimii hajautettuna?
Tarkastelin tutkimuksessa hajautettua työtä jaetun asiantuntijuuden näkökulmasta, joka korostaa asiantuntijoiden välistä vuorovaikutusta, yhdessä ajattelemista sekä tiedon jakamista. Tutkimuksessa selvitin, millä tavoin koronapandemia on vaikuttanut asiantuntijoiden kokemuksiin työskentelystä hajautetussa tiimissä ja mitkä tekijät tukevat jaettua asiantuntijuutta hajautetussa tiimissä.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksessa keskityttiin asiantuntijoiden kokemuksiin ilmiöstä. Tutkielman aineisto kerättiin kuuden asiantuntijan puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastateltavat työskentelivät ison konsernin HR-tiimissä, joka on toiminut hajautettuna sen alusta alkaen jo ennen koronapandemiaa. Aineiston analyysi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulokset
Tutkielman tulokset osoittivat, että koronapandemia on vaikuttanut jo ennestään hajautetun tiimin työskentelyyn. Sen myötä työstä tuli entistä hajautuneempaa, minkä koettiin lisäävän työn teon tehokkuutta, tehtäväkeskeisyyttä ja itsenäisyyttä. Hajautetussa työssä viestintäteknologian monipuolinen hyödyntäminen tuki tiimin yhteistyötä ja vähensi kokemuksia fyysisen etäisyyden tuomista haasteista. Jaetut roolit ja niihin perustuva osaaminen sekä yhteisesti jaetut toimintatavat ja viestintäkäytännöt lisäsivät vuorovaikutusta ja yhteistyötä hajautetussa tiimissä sekä edistivät jaettua asiantuntijuutta. Haastavana hajautetussa tiimissä koettiin kuitenkin spontaani ideointi, asioiden pallottelu sekä hiljaisen tiedon jakaminen työpäivän lomassa, joten sille on järjestettävä riittävästi aikaa. Hajautetussa tiimissä työn onnistumisen ja jaetun asiantuntijuuden kannalta tärkeinä tekijöinä nousivat myös hyvä tiimihenki sekä luottamus.
Koronapandemian aika on ollut muutosten aikaa organisaatioissa. Sen seurauksena on otettu uusia käyttöön uusia toiminta- ja työskentelytapoja, jotka tulevat varmasti jäädäkseen pidemmälläkin aikavälillä. Tutkimusten mukaan työskentely esimerkiksi kotona on koettu toimivaksi paremman keskittymisrauhan, tehokkuuden ja ajansäästön vuoksi, joten sille halutaan antaa mahdollisuus myös jatkossa. Tämä tarkoittaa sitä, että hajautetun työskentelyn piirteet tulevat jäämään myös tiimeihin, jotka siirtyivät väliaikaisesti niihin pandemian seurauksena. Hajautettu työ tulee lisääntymään entisestään, mikä lisää tarvetta jatkotutkimukselle sen monellakin osa-alueella.
Kamilla Nurminen
Jaettu asiantuntijuus hajautetussa HR-tiimissä