Opiskelijoiden haasteet koronapandemian aikana

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

Koronapandemian alussa suuri osa korkeakoulujen opetuksesta siirtyi etäopetukseen, mikä vaikutti monella tapaa opiskelijoiden elämään herättäen myös huolta opiskelijoiden hyvinvoinnista. Tutkimusten mukaan opiskelijat kokivat muun muassa yksinäisyyttä, uupumusta, stressiä ja ahdistusta pandemian aikana. Poikkeuksellisen tilanteen vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin voivat olla pitkäaikaisia, joten on tärkeää tutkia opiskelijoiden kokemuksia koronapandemian aikana. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia haasteita yliopisto-opiskelijat kokivat opinnoissaan koronapandemian ja etäopiskelun aikana syksyllä 2020 sekä millä tavoin koetut haasteet olivat yhteydessä sukupuoleen ja opintojen aloitusajankohtaan.

Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa syvällisempi käsitys siitä, millaisia haasteita, eli vaatimuksia koronapandemia aiheutti opiskelijoille ja vaatimusten perusteella tarkastella, millaisia voimavaroja, eli esimerkiksi erilaisia tukikeinoja opiskelijat tarvitsisivat opintojen ja hyvinvoinnin tueksi. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin opiskelun vaatimukset ja voimavarat –mallia. Vaatimukset ja voimavarat -mallissa ajatuksena on, että opiskeluympäristössä ilmenee erilaisia tekijöitä, jotka voivat joko haitata tai auttaa suoriutumista opinnoista. Pitkään jatkuneet liian suuret opiskelun vaatimukset voivat lopulta johtaa uupumukseen. Opiskelun voimavarat puolestaan auttavat tavoitteiden saavuttamisessa, mikä puolestaan johtaa opiskeluinnon kokemiseen. Opiskelijoilla tulisi siis olla riittävästi voimavaroja selviytyäkseen opintojen aiheuttamista vaatimuksista.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella osana Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisen tiedekunnan kasvatuspsykologian tutkimusyksikön tutkimusta. Kyselyaineisto koostui eri opintoalojen kandi- ja maisterivaiheen opiskelijoista (n=1264) pääasiassa Helsingin yliopistosta. Tutkimus oli monimenetelmällinen ja sen analyysit perustuivat avoimeen kysymykseen koskien opinnoissa koettuja haasteita. Aineistoa analysoitiin luokittelemalla laadullisin menetelmin vastauksissa esiintyviä haasteita. Koettujen haasteiden yhteyttä sukupuoleen sekä opintojen aloitusajankohtaan tarkasteltiin määrällisillä menetelmillä.

Tulokset ja johtopäätökset

Aineistosta tunnistettiin erilaisia fyysisiä, sosiaalisia, emotionaalisia sekä kognitiivisia haasteita. Opiskelijoiden yleisimmät haasteet liittyivät työmäärään, ajanhallintaan ja organisointiin sekä sosiaalisen kanssakäymisen puutteeseen ja yksinäisyyteen. Tulosten avulla tarkasteltiin, millaisia voimavaroja, kuten esimerkiksi erilaisia tuen muotoja opiskelijat tarvitsisivat opintojen ja hyvinvoinnin tueksi.
Etäopiskelu vaatii opiskelijoilta enemmän itsenäistä työtä ja organisointikykyä lähiopintoihin nähden, joten on mahdollista, että opiskelijoiden kokemus kasvaneesta työmäärästä liittyi puutteisiin ajanhallinta- ja organisointitaidoissa. Näin ollen yksi mahdollinen keino yliopistoille tukea opiskelijoiden etäopiskelua olisi järjestää neuvontaa ja koulutusta siihen, miten erilaisia ajanhallinnan keinoja sekä organisointitaitoja voidaan kehittää. Syksyllä 2020 yhteiskunnassa oli monenlaisia koronarajoituksia, mikä mahdollisesti vaikutti tutkittavien kokemuksiin sosiaalisista haasteista. Nyt vuonna 2022 edelleenkin osa yliopisto-opinnoista toteutetaan etäopintoina, vaikka opiskelijaelämään muuten kuuluvia sosiaalisia tapahtumia ja juhlia järjestetään taas normaaliin tapaan. Yliopistojen olisikin syytä pohtia, miten opiskelijoita voidaan tukea paremmin opiskelijayhteisöön kiinnittymisessä etäopinnoista huolimatta.

Tutkimuksen tulosten perusteella koetuissa haasteissa löytyi myös eroja opintojen aloitusajankohdan mukaan. Opinnot myöhemmin aloittaneiden yleisimmät haasteet liittyivät aiemmin aloittaneita useammin sosiaalisen kanssakäymisen puutteeseen ja yksinäisyyteen sekä ajanhallintaan ja organisointiin. Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota myös siihen, millaista tukea opiskelijat kaipaavat opintojensa eri vaiheissa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella erityisesti opintojen alkupuolella olevat tarvitsisivat tukea ajanhallinta- ja organisointitaitojen kehittämiseen sekä sosiaalisen kuuluvuuden muodostamiseen. Sosiaalinen integraatio opintojen alussa olisi erityisen tärkeää, sillä tutkimusten mukaan sosiaalinen kuuluvuuden tunne vaikuttaa myös opiskelijoiden motivaatioon. Yliopisto-opiskelussa ei kaiken kaikkiaan ole monelle opiskelijalle kyse pelkästään opintojen suorittamisesta, vaan myös opiskelijayhteisöön kuuluminen on olennaisessa osassa opiskelukokemuksen merkityksellisyyden rakentumisessa.

Elisa Murto

Yliopisto-opiskelijoiden kokemat haasteet opinnoissa koronapandemian ja etäopiskelun aikana

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *