Luokanopettajuutta rakentamassa: Luokanhallintataitojen merkitys, ilmeneminen ja kehittäminen

Tutkimuksen taustaa

Luokanopettajakoulutus Suomessa on monipuolinen ja laaja-alainen. Sen tavoitteena on valmistaa luokanopettajia, joilla on taito käyttää pedagogista ajattelua, tehdä opetussuunnitelmatyötä, ymmärrys kulttuuris-yhteiskunnallisesta toiminnasta ja kyky tutkia kriittisesti omaa työtään sekä kehittää sitä jatkuvasti. Luokanopettajilla on merkittävä ja vastuullinen tehtävä opettaa ja samalla kasvattaa tulevaisuuden yhteiskunnan jäseniä. Luokanopettajakoulutuksessa perehdytään kasvatustieteen ja -psykologian teorioihin kattavasti sekä opitaan tutkimaan ja tuottamaan kriittisesti tutkimustietoa, mutta kritiikkiä on esitetty siitä, että koulutus ja kenttätyö eivät kohtaa. Luokan kohtaaminen ja johtaminen jäävät luokanopettajan omalle vastuulle.

Luokanhallinta on merkittävä taito ja luokanopettajan työn perusta. Luokanopettajat eivät saa tarpeeksi, jos ollenkaan koulutusta luokanhallintaan eikä työnsä aloittaville noviisiopettajille ole tarjolla kattavaa perehdytystä työpaikoilla. Usein puhutaan työrauhasta ja kurista, mutta tavoitteena on kohdata oppilaat kunnioittavasti ja vuorovaikutuksellisesti. Myös mediassa käydään jatkuvaa keskustelua opettajien jaksamisesta ja työnkuormittavuudesta sekä oppilaiden rauhattomuudesta ja pahoinvoinnista. Tutkimuksen tavoitteena on määritellä, mitä luokanhallinta tarkoittaa kokonaisuudessaan sekä tutkia luokanhallintataitojen merkitystä ja ilmenemistä opetustilanteessa. Lopuksi selvitetään, kuinka luokanopettaja voi kehittää luokanhallintataitojaan.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Haastatteluihin osallistui viisi luokanopettajuuden parissa työskentelevää kasvatusalan asiantuntijaa. Haastatteluiden avulla kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta esiin nousseet käsitteet jaoteltiin viideksi teemakokonaisuudeksi. Teemoiksi muodostuivat luokanopettajan persoona, vuorovaikutustaidot ja empatia, opettaja-oppilassuhde, opettajan pedagogiikka sekä yhteistyö.

Tutkimuksen tuloksia ja johtopäätöksiä

Tutkimuksen tulokset osoittivat luokanhallinnan olevan erittäin merkityksellistä sekä tärkeä osa opettajan työtä. Luokanhallinnan käsite on laaja ja pitää sisällään useita eri osa-alueita. Käsitteen tarkka määrittely on olennaista sen merkityksen ymmärtämiseksi. Itse käsite nähtiin positiivisena ja luokanhallinnan tulisikin rakentua positiivisen vuorovaikutuksen, oppilaantuntemuksen sekä yhteistyön avulla. Opettaja tekee työtä omalla persoonallaan ja valitsee itselleen sekä ryhmälle ja yksilöille sopivat luokanhallinnan keinot. Luokanhallinnan avulla rakennetaan toimiva ja hyvinvoiva ryhmä. Hyvä ryhmänhallinta ilmenee kouluviihtyvyytenä, toimivina sosiaalisina suhteina, hyvänä työskentelynä sekä oppimisena. Luokanhallintataidot kehittyvät työn ohessa ja vertaisoppimalla, ja kollegoiden sekä rehtorin tuki ovat ensisijaisen tärkeitä niiden kehittämiseksi.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että luokanhallinta on luokanopettajan työn perusta ja sillä on valtava merkitys niin opettajan kuin oppilaidenkin jaksamisen, hyvinvoinnin sekä oppimisen kannalta. Tutkimustulosten perusteella luokanhallintataitojen kehittäminen on mahdollista ja tärkeää. Tätä tietoa voi soveltaa luokanopettajankoulutuksen opetussisältöjen sekä luokanopettajan työn ohjauksen ja perehdytyksen kehittämiseksi. Tulevaisuudessa olisikin mielenkiintoista tutkia, kuinka luokanhallintataidot kehittyvät erilaisten koulutusten sekä perehdytysohjelmien avulla.

Netta Taajamo

Luokanopettajuutta rakentamassa: Luokanhallintataidot

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *