Formatiivisen arvioinnin tehtävät kaipaavat selkiyttämistä

Tutkimuksen taustaa

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) arviointiluku uudistettiin kokonaan keväällä 2020. Uudistustarve nousi esiin Opetushallituksen vuosina 2015—2018 toteuttamassa opetussuunnitelmauudistuksen seurannassa, jossa havaittiin, että arvioinnin toteuttamiseen liittyi haasteita, ja opetussuunnitelman arviointiluku oli monitulkintaisuutensa vuoksi aiheuttanut epäselvyyksiä kouluissa. Arviointiluvun uudistus kohdistui muiden ohella formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin tehtävien selkiyttämiseen, sillä seurannassa havaittiin summatiivisen ja formatiivisen arvioinnin tehtävien sekoittuvan toisiinsa niin arvioinnin periaatteiden kuin ajankohdankin osalta. Myös omat kokemukseni arvioinnin vähäisestä opetuksesta luokanopettajan opinnoissani vaikuttivat siihen, että päädyin maisterintutkielmassani keskittymään arvioinnin tehtävien, erityisesti formatiivisen arvioinnin tehtävien, tutkimiseen. Tutkielmassani tarkoituksenani oli siis selvittää, miten luokanopettajat käsittävät formatiivisen arvioinnin tehtäviä sekä miten he näkevät formatiivisen arvioinnin suhteessa summatiiviseen arviointiin.

Formatiivista arviointia on tutkittu paljon viime vuosina ja sen on havaittu olevan tehokas keino oppimisen edistämiseksi. Kuitenkin myös aiempien tutkimusten perusteella formatiivisen arvioinnin tehtävien ymmärtämisessä ja toimeenpanossa on havaittu haasteita, ja summatiivinen arviointikulttuuri näyttäisi edelleen dominoivan arvioinnissa, vaikka formatiivisia arviointikäytänteitä on pyritty lisäämään. Tämä tutkimus ajoittuu aikaan, jossa uudistetun arviointiluvun mukaista arviointia on toteutettu kouluissa reilun kahden lukuvuoden verran. Tutkimuksessani tarkastelenkin myös sitä, miten arviointiluvun uudistus on mahdollisesti vaikuttanut luokanopettajien käsityksiin vai onko edelleen kenties tarvetta arvioinnin tehtävien selkiyttämiselle.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, joka nojautuu fenomenografiseen tutkimusperinteeseen. Aineistoni koostuu kahdeksan luokanopettajan teemahaastattelusta, jotka toteutin keväällä 2022 osin kasvotusten ja osin etänä. Haastateltavia on yhteensä kolmesta eri koulusta Lapista, Varsinais-Suomesta sekä Uudeltamaalta. Analysoin haastatteluaineiston fenomenografista analyysia soveltaen ja muodostin kuvauskategoriajärjestelmät aineistossa ilmenneistä käsityksistä.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkimukseni tuloksena havaitsin, että luokanopettajilla on edelleen hyvin erilaisia ja myös opetussuunnitelman linjauksista poikkeavia käsityksiä formatiivisen arvioinnin tehtävistä. Formatiivisen arvioinnin tehtävät sekoittuivat myös tässä tutkimuksessa summatiivisen arvioinnin tehtävään, ja formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin tehtävien keskinäisessä suhteessa vaikutti myös olevan epäselvyyksiä. Tulokset kertovat siitä, että opetussuunnitelman oppimiselle ja osaamiselle asetetut tavoitteet ja kriteerit eivät opettajien käsityksissä liity selkeästi formatiivisen arvioinnin toteuttamiseen, minkä vuoksi käsitykset formatiivisen arvioinnin tehtävistä jäivät usein pinnalliselle tasolle. Tämän myötä myös arvioinnin tehtävien keskinäinen suhde jäi usein epäselväksi. Formatiivisen arvioinnin tehtävien kuvaamiseen liittyi myös paljon epävarmuutta.

Tulosten pohjalta vaikuttaisi edelleen tarpeelliselta selkiyttää luokanopettajille arvioinnin eri tehtäviä, tehtävien välistä suhdetta sekä oppimisen tavoitteiden ja kriteerien merkitystä myös formatiivisen arvioinnin perustana. Tulevaisuudessa olisi tärkeää jatkaa formatiivisen arvioinnin tehtäviin liittyvien käsitysten tutkimista, jotta formatiivisen arvioinnin ja opetussuunnitelman tavoitteiden ja kriteerien yhteys luokanopettajien käsityksissä vahvistuisi, ja formatiivisen arvioinnin oma tehtävä sekä koko arviointiprosessi selkiytyisivät.

 

Elina Lavapuro

Luokanopettajien käsityksiä formatiivisen arvioinnin tehtävistä osana oppilasarviointia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *