Yrittäjyys ja yrittäjämäiset valmiudet tunnistetaan tärkeänä voimavarana yhteiskunnan murrosvaiheessa, jota elämme. Yrittäjyyskasvatuksen asenneilmapiiri on pääasiassa myönteinen ja kehittynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys osana Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita (POPS) on vahvistunut 1990-luvulta alkaen. Tästä huolimatta yrittäjyyskasvatuksen rooli peruskoulun arjessa on vähäinen.
Tutkimuksessani halusinkin selvittää, miksi yrittäjyyskasvatus ei näyttäydy perusopetuksessa POPS (2014) mukaisesti? Tutkimukseni tavoitteena oli muodostaa yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoiden näkemyksien pohjalta ymmärrys perusopetuksen yrittäjyyskasvatuksen nykytilasta, ja sitä kautta määritellä perusopetuksen yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuutta tukevia toimenpiteitä.
Lähestyin tutkimuskysymystä kolmen alakysymyksen kautta: “Minkälainen rooli yrittäjyyskasvatuksella on yksilölle ja yhteiskunnalle?”, “Minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita yrittäjyyskasvatukseen liittyy?” ja “Minkälaisia näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoilla on perusopetuksen yrittäjyyskasvatuksen tulevaisuudesta?”
Tutkimukseni pohjautui yrittäjyyskasvatuksen teoriaan (mm. Seikkula-Leino 2018, Lackéus 2017) ja yrittäjyyskasvatusta määrittäviin linjauksiin (POPS 2014, Opetus- ja kulttuuriministeriön yrittäjyyslinjaukset 2017, Euroopan komission EntreComp-viitekehys Bagicalupo ym. 2016). Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena haastattelemalla seitsemää yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaopettajaa ja analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimustulokset osoittivat, että yrittäjyyskasvatuksella on merkittävä rooli yksilölle ja yhteiskunnalle. Yrittäjyyskasvatuksen keskeisimmät vaikuttavat tekijät olivat asenneilmapiiri, taloudelliset resurssit ja opettajien rooli. Mahdollisuuksina nähtiin monipuoliset yhteistyötahot ja oppimateriaalitarjonta. Keskeisimpiä haasteita oli opettajankoulutuksen ja opettajien valmiuksien puute sekä koulujen reunaehdot ja resurssien puute monialaiseen oppiainerajat ylittävään oppimiseen. Näkemyksissään asiantuntijat esittivät kritiikkiä nykykoulun oppiainejakoisuutta ja tietopohjaisuutta kohtaan ja kohtaan korostivat, että koulun tulisi palvella nykyistä vahvemmin oppilaan etua.
Johtopäätöksina POPS:in tulee tarjota yrittäjyyskasvatukselle nykyistä vahvempi selkäranka, joka muodostaa perusopetukselle eheän kokonaisvaltaisen oppimisen polun. POPS:in tulee vahvistaa sen konkretiaa ja selkeyttä sekä monialaisten ja laaja-alaisen osaamisen taitojen merkitystä. Jotta jokaisella oppilaalla on yhtäläiset mahdollisuudet saada yrittäjyyskasvatusta, Opetushallituksen tulee taloudellisin resurssein ja koulutuksin tukea nykyistä voimakkaammin POPS:in toteutumista ja toimeenpanoa peruskouluissa ja yliopiston opettajankoulutuksessa. Koulujen opetussuunnitelmiin tulee sisällyttää yrittäjyyskasvatuksen vuosikello ja johdon tulee tarjota riittävät resurssit oppiainerajat ylittävään opetukseen.
Tekijä: Matilde Pelkonen