Rikkakasvista väriä!

Tutkimuksen tausta

Joutomailla ja tienvarsilla kasvaa rikkakasvi, jota tuttavallisesti kutsumme saunakukaksi. Saunakukan virallinen nimi on peltosaunio ja tieteelliseltä nimeltään se on Tripleurospermum inodorum. Tästä rikkakasvista ammensin aiheen pro gradu -tutkielmaani.

Luonnonväriaineiden eli luonnosta löytyvien kasvien ja niiden eri osien käyttöä väriaineen lähteenä tekstiilimateriaalien värjäyksessä on tutkittu viime vuosina paljon. Tavoitteena on saada vähennettyä synteettisten eli epäorgaanisten väriaineiden käyttöä ja lisätä orgaanisten eli luonnosta saatavien väriaineiden käyttöä. Epäorgaaniset väriaineet kuormittavat luontoa huomattavasti enemmän kuin orgaaniset väriaineet. Orgaanisten väriaineiden käytön ennustetaankin lisääntyvän tulevaisuudessa, koska epäorgaanisten väriaineiden käyttöä koskevat säädökset tiukentuvat. Sen lisäksi, että luonnosta löytyy erilaisia väriaineiden lähteitä, voidaan myös ruoka- ja juomateollisuuden sivuvirroista saada erilaisia väriaineiden lähteitä. Omassa kandidaatin tutkielmassani Kiertotaloutta kahvinkeitosta – Kahvinporot väriainelähteinä selluloosakuitujen värjäyksessä, tutkinkin käytettyjen kahvinporojen toimivuutta väriaineen lähteenä puuvilla ja pellavakankaiden sekä villan värjäyksessä.

Koska luonnosta saatavilla väriaineilla värjättyjen tekstiilimateriaalien värjäystulokset ovat  vaaleampia kuin synteettisillä väriaineilla värjättyjen tekstiilimateriaalien, onkin tärkeää, että  saamme kuluttajat arvostamaan ja hyväksymään sen, että tekstiilimateriaalien värit ovat mahdollisesti laadultaan epätasaisempia ja väriltään vaaleampia.

Tutkimustehtävä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia värinkeston ominaisuuksia saunakukasta saadulla keltaisella värillä on tekstiilimateriaaleissa. Värjätyistä tekstiilimateriaaleista (pellava, bambuviskoosi ja villa), tarkasteltiin erilaisten kansainvälisten standardien mukaisten testien avulla värinkestoa pesussa, värin tahriutuvuutta, värin hankauksen kestoa sekä värin valonkestoa. Värjätyistä tekstiilimateriaaleista myös määritettiin värin koostumus värinmittauslaitteella. Tämä tutkimus oli osa BioColour -hankkeen laajempaa tutkimusta, jonka tavoitteena oli selvittää pureteainejäämien määriä värjäysliemissä, eli niiden aineiden määriä, joiden avulla väriaine saadaan tarttumaan tekstiilimateriaaliin. Tekstiilimateriaalit esipuretettiin ennen värjäystä tanniinilla ja alumiiniyhdisteillä.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin empiirisenä eli kokeellisena tutkimuksena. Kuivatusta saunakukasta uutettiin paineistetulla vesiuutolla väriliemi, jolla esipuretetut tekstiilimateriaalit värjättiin. Värjäyksen jälkeen värjätyistä tekstiilimateriaaleista määritettiin väri värinmittauslaitteella sekä tehtiin vesipesunkestotesti sekä hankaustesti. Värin valonkestotesti toteutettiin HAMKin toimesta. Vesipesunkestotestin jälkeen pestyistä tekstiilimateriaaleista määritettiin värin koostumus värinmittauslaitteella, ja näitä arvoja verrattiin värjätyistä tekstiilimateriaaleista mitattuihin arvoihin ja saatiin selville, miten väri muuttui pesussa. Värin valonkesto toteutettiin valottamalla värjättyjä näytteitä xenonvalon alla 0–168 tuntia. Värin hankauksenkesto määritetiin Crockmeter-laitteella, kuivahankauksena ja märkähankauksena.

Tutkimustulokset

Tutkimustulokset olivat hyvin odotettuja. Etukäteen oli tiedossa, että villa värjäytyy paremmin kuin pellava ja bambuviskoosi. Värjäyksestä syntyneet värisävyt olivat keltaisen eri sävyjä. Pellavalla ja bambuviskoosilla värjäystulokset olivat paljon vaaleampia kuin villalla. Vesipesunkestotestin jälkeen värin muutos oli suurempaa pellavalla ja bambuviskoosilla kuin villalla. Värin tahriutumista tarkasteltiin monikuitutestikankaasta ja ne arvosteltiin arvosanoilla 1,5. Eniten tahriutumista oli monikuitutestikankaan valkaistussa puuvillassa, arvosanan 3 sai 23 näytettä ja arvosanan 4 sai 10 näytettä. Monikuitutestikankaan villassa oli vähiten tahriutumista. Värin valonkesto oli heikompaa bambuviskoosilla ja pellavalla kuin villalla, mutta villan väri muuttui keltaisesta ruskeaksi. Hankauksen kesto saunakukalla värjätyillä tekstiilimateriaaleilla oli kohtalaista.

Susanna Kirvesniemi

Rikkakasvista väriä – Saunakukka väriainelähteenä selluloosa- ja selluloosamuuntokuidulla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *