Tutkielman taustaa
Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristumisen myötä tärkeää tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentumisen kannalta on epäkohtien kuten syrjinnän ja rasismin tiedostaminen. Kohtasin omassa elämässäni tilanteen, jossa eräs lapsi kysyi minulta, miksi hänen lukemassaan kirjassa ei ollut yhtäkään hänen näköistään henkilöä. Lapsi oli maahanmuuttajataustainen ja juuri peruskoulun aloittanut. Pienen ihmisen tiukka kysymys oli todella terävä ja ajankohtainen. Tilanteen jälkeen tunsin itseni surulliseksi ja vihaiseksi. En haluaisi enää ikinä joutua vastaavaan tilanteeseen, mutta tiesin sen olevan väistämätöntä, ellei asiat muutu. Halusin heti alkaa tekemään työtä sen eteen, että tulevaisuudessa jokainen lapsi voisi löytää lastenkirjoista itsensä kaltaisia henkilöitä. Tästä kokemuksesta käsin maisteritutkielmani alkoi rakentumaan.
Aloitin tutkielman teon tutustumalla aihetta koskettaviin aikaisempiin tutkimuksiin. Tämän kautta sain ideoita oman tutkielmani toteuttamiseen. Hyvin alkuvaiheessa päädyin siihen, että tutkielmani teoreettinen viitekehys jakautuu kahteen osaan – sosiaalisen konstruktionismin sekä intersektionaalisuuden näkökulmiin. Halusin omalla työlläni edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, joten päädyin kokoamaan aineiston kirjastossa ilmaiseksi kaikkien saatavilla olevista kirjoista. Aineistonani toimi kahdeksan suomalaista lastenkirjaa, jotka ovat valikoituneet aineistoksi arvonnan kautta kahdella eri periaatteella. Neljä lastenkirjoista on vuoden 2021 lainatuimpia lastenkirjoja, loput neljä vuonna 2022 julkaistuja.
Lastenkirjallisuus ulottuu kouluihin, päiväkoteihin, koteihin, kerhoihin ja harrastuksiin. Lastenkirjallisuudessa esiintyvät arvot, normit ja asenteet ovat tärkeitä tiedostaa, sillä lastenkirjojen kautta lapset rakentavat ymmärrystään sekä maailmasta että itsestään. Kirjat eivät ole pelkästään kuvia ja tekstiä, vaan ne ovat myös aikamme kulttuurisia normeja ja aatteita sekä uskomuksia ja arvoja, joita lapset voivat pitää totena. Suomalaista koulutusjärjestelmää on kritisoitu keskiluokkaisia, valkoisia lapsia suosivasta ilmastosta ja opetusmateriaalien kuvastosta. Sama ilmiö on ollut vielä 2010-luvulla havaittavissa lastenkirjallisuuden kapeassa päähenkilötarjonnassa sekä moninaisuuden puutteessa. Ensimmäinen askel moninaisuuden arvostamiseen ja ymmärtämiseen on siihen liittyvien ilmiöiden tiedostaminen ja tunnustaminen. Tästä syystä olen tutkielmassani tarkastellut suosituimpiin ja uusimpiin lastenkirjoihin kätkeytyviä arvoja, normeja ja asenteita.
Tutkimuskysymyksinä tutkielmassa toimivat seuraavat kolme kysymystä: Millaisia arvoja, normeja ja asenteita ilmenee osana sosiaalista todellisuutta? Miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ilmenee kirjoissa? Millaista tiedostamatonta rasismia kirjoissa esiintyy?
Tutkielman tavoite
Kokonaiseksi ihmiseksi kasvamisessa välttämätöntä on, että löytyy esimerkkejä siitä mihin itse voi samaistua. On välttämätöntä tuntea, että juuri minä olen olemassa. Jokainen lapsi ansaitsee lukukokemuksen, joka vahvistaa juuri hänen identiteettiään. Tutkielman laaja tavoite on edistää lastenkirjallisuuden moninaisia esitystapoja ja antirasistisen lastenkirjallisuuden syntymistä, löytämistä ja hyödyntämistä. Tarkkarajaisempana tutkielman tavoitteena on tuoda esiin suomalaisessa lastenkirjallisuudessa esiintyviä arvoja, normeja ja asenteita. Tiedostamisen kautta kasvattajat ja opettajat voivat tulla tietoisiksi siitä, millaista sosiaalista todellisuutta lastenkirjoissa rakennetaan. Näin kasvattajat ja opettajat voivat jatkossa valita luettavien kirjojen kokonaisuuksiksi antirasistisia lastenkirjoja ja näin edistää tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan rakentumista.
Tulokset ja jatkotutkimus
Tutkielman analyysin ohjaamana jäsensin aineistosta kaksi pääkokonaisuutta, joiden kautta todellisuutta rakennettiin lastenkirjoissa. Nämä kaksi kokonaisuutta kantavat nimiä perinteisistä poikkeavat arvot, normit ja asenteet sekä perinteiset arvot, normit ja asenteet. Nämä kaksi kokonaisuutta pitävät sisällään yhteensä 15 diskurssia, jotka osoittautuivat tutkielmani aiheen kannalta merkityksellisiksi. Kirjoissa esiintyi eniten perinteisiä arvoja, normeja ja asenteita. Yleisimpiä diskursseja tästä pääkokonaisuudesta olivat valkoisuuden diskurssi sekä heteronormatiivisuuden diskurssi. Perinteisistä poikkeavien arvojen, normien ja asenteiden diskursseista tunnetaitodiskurssi sekä rohkeuden diskurssi esiintyivät aineistossa lähes jokaisessa kirjassa. Nämä diskurssit rakensivat myös vahvasti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Vaikka lastenkirjallisuus on vuosikymmenten saatossa muokkautunut yhteyskunnan muutosten mukana, tässä tutkielmassa ilmenee, että ne eivät silti ole onnistuneet karistamaan kaikkia epäkohtia kertomuksistaan. Tulokset osoittavat, että rasismia sekä perinteisiä arvoja, normeja ja asenteita seksuaalisuudesta ja sukupuolesta esiintyy lastenkirjoissa enemmän kuin moninaisuutta, jota juuri nyt kaivattaisiin enemmän kuin koskaan.
Jatkotutkimuksen kannalta olisi kiinnostavaa tutkia antirasistisen kirjallisuuden tai antirasistisen pedagogiikan vaikutuksia lasten maailmankuvan kehittymiseen. Tutkimuksessa voitaisiin koota yhteen antirasistiset lastenkirjat, joita luettaisiin lapsille toteuttaen samalla antirasistista pedagogiikkaa. Tulosten kautta voitaisiin osoittaa antirasistisen pedagogiikan tärkeys moninaistuvassa yhteiskunnassa ja siellä tapahtuvassa kasvatuksessa.
Iida Kallio
Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen suomalaisessa lastenkirjallisuudessa: Diskursseja arvoista, normeista ja asenteista