Luonto on kaiken keskiössä, emme me ihmiset. Opettajien merkitys lasten ja nuorten ajattelumallien ja tulevaisuuteen luottamisen vahvistamisessa.

Taustaa

Hyvinvointimme pohjaa luonnon tasapainon säilymiselle. Se on elinehto, jonka mukaisesti ihmisten toimet ja päätöksenteko tulisi sopeuttaa. Koulutusta pidetään yhtenä oleellisimmista väylistä vaikuttaa ajattelumalleihimme ja tietoisuuteemme ja kestävän kehityksen mukainen koulutus huomioi nämä tarpeet. Tutkimuksen kiinnostuksen kohteena olivat opettajien näkemykset kestävän kehityksen edistämisestä työssään. Tutkimuksella haluttiin myös tarkastella, millaiset tekijät edistävät tai haastavat kestävyyskasvatusta.

Lapset ja nuoret kohtaavat tällä hetkellä moninaisia ja kompleksisia haasteita esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan, taloudellisen epävarmuuden ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Heidän luottamustaan tulevaan on tärkeää vahvistaa. Tutkimus on ajankohtainen, sillä vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelu ja niiden eteen toimiminen ovat väyliä edistää luottamusta ja toivoa. Opettajilla ja koulutuksella nähdään olevan merkittävä rooli näiden vahvistamisessa.

Menetelmät

Tutkimus toteutettiin osana Transformers 2030- koulutusta. Koulutus toteutettiin etäkoulutuksena, jolloin tutkimusaineisto muodostui erilaisista ääni- ja kuvatallenteista. Tavoitteena oli tutkia diskurssianalyysin keinoin opettajien tuottamaa puhetta kestävän kehityksen edistämisestä. Tarkastelun kohteena olivat koulutukseen osallistuneiden opettajien yhteiset ja pienryhmäkeskustelut, sekä kirjalliset tuotokset.

Tulokset

Tutkitussa aineistossa kestävän kehityksen kompleksisuuden ymmärtäminen ja sen tavoitteiden mukaisen toiminnan merkitys oli opettajille tärkeää. Opettajat halusivat vahvistaa kestävyyskasvatuksella lasten ja nuorten luottamusta tulevaan. Vaikka opettajat kokivat epävarmuutta osaamisessaan, pitivät he ongelmallisempana yhteiskunnallisen keskustelun, tuen ja konkretian puutetta. Myös yhteistyön ja yhteisen suunnan puutetta pidettiin merkittävänä haasteena kestävän kehityksen koulutuksessa.

Tulokset osoittivat, että opettajilla oli tahtoa muuttaa omia ajattelumallejaan ja tarve edistää kestävän kehityksen mukaista opetusta. Koulutuksen aikana he kokivat vaihtoehtoisien tulevaisuuksien kuvittelun ja utopia-ajattelun merkityksellisiksi keinoiksi ravistella omia ajattelumallejaan. Yhteistä keskustelua ja yhteistyötä pidettiin oleellisina muutoksessa. Koulutus nojasi konkreetin utopian menetelmään ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvitteluun, jotka koettiin vapauttavina ja toivoa antavina.

Opettajan on hyvä ravistella säännöllisesti omia ajattelumallejaan. Myös kestävän kehityksen edistäminen vaatii tätä. Koska ihminen on jo pitkään asettanut itsensä kaiken keskiöön ja kasvanut sen mukaisiin toimintamalleihin, edellyttää irtautuminen muutosta itsessä ja koulutuksessa. Opettajan näkökulmasta konkreettisten menetelmien, yhteistyön ja yhteisen suunnan, sekä opettajakoulutuksen merkitys korostuvat. Niiden vaikuttavuutta olisi hyvä tarkastella pidemmällä aikavälillä.

Anu Tasajärvi

Kestävä koulutus
Opettajien näkemyksiä kestävän kehityksen edistämisestä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *