havainnointilomake – Tutkielmablogi

Tutkielman tausta

Huomattava osa varhaisesta kielen oppimisesta ja omaksumisesta tapahtuu arkisissa lapsen ja aikuisen välisissä vuorovaikutustilanteissa ilman varsinaista opettamista. Tyypillisesti kehittynyt lapsi oppii kielen ja kommunikoinnin keinot ja merkitykset nopeasti, mutta kaikille lapsille oppiminen ei ole yhtä vaivatonta. Varhaiseen kielen ja puheen kehitykseen liittyvät vaikeudet voivat enteillä oppimisvaikeuksia myöhemmässä elämässä, ja niihin voi liittyä muun muassa sosiaalisen kehityksen ja tunne-elämän haasteita. Lasten kielelliset kehitysviivästymät tulisikin tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta oikeanlainen tuki saataisiin kohdennettua hyvissä ajoin ja myöhemmin ilmenevät vaikeudet olisi mahdollista välttää.

Huoli lapsen kielen kehityksestä herää usein varhaiskasvatuksessa, jossa työntekijöillä on paitsi koulutuksen tuomaa teoreettista tietoa, myös työympäristön tarjoamaa käytännön kokemusta saman ikäisten lasten tyypillisestä kielen kehityksestä. Varhaiskasvatuksessa yleisimmin käytetyt arviointimenetelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: varhaiskasvattajan käyttämiin havainnointilomakkeisiin sekä lapsen kielellistä osaamista mittaaviin testeihin. Havainnointilomakkeiden avulla pyritään saamaan yleisluontoista tietoa lapsen kielellisestä osaamisesta sekä tunnistamaan ne lapset, joilla on riskialttiutta kielen kehityksen vaikeuksille. Suomessa varhaiskasvattajien käyttöön tarkoitettuja havainnointilomakkeita on tarjolla varsin niukasti.

Aiheesta aiemmin tehdyt tutkimukset ovat pääasiallisesti Yhdysvalloista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lomakepohjaisia arviointivälineitä pidetään käytännöllisinä ja tehokkaina tapoina arvioida lasten varhaista kielellistä osaamista. Myös havainnointilomakkeiden ja kielellisen osaamisen testien välisestä yhteydestä on näyttöä. Sen sijaan varhaiskasvattajien tekemien arviointien tarkkuutta ja johdonmukaisuutta ei ole tutkittu kovinkaan perusteellisesti. Suomessa varhaiskasvattajan havainnointilomakkeiden ja kielellisen osaamisen testien välistä yhteyttä tai varhaiskasvattajien tekemien arviointien tarkkuutta ei ole aikaisemmin tutkittu.

Tutkielman toteutus

Tutkielmassa hyödynnettiin Toimi ja opi -tutkimuksen yhteydessä kehitettyä 3–5-vuotiaiden kielellisten taitojen havainnointilomaketta. Tavoitteena oli tutkia varhaiskasvattajien havainnointilomakkeella tekemien arvioiden ja kielellisen osaamisen testien tulosten välistä yhteyttä 4-vuotiaiden lasten kielellisen osaamisen arvioinnissa. Toisena tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin varhaiskasvattajat tunnistavat kielelliseltä osaamiseltaan riskiryhmään kuuluvat ja tyypillisesti suoriutuvat 4-vuotiaat käyttäessään arviointiin kielellisten taitojen havainnointilomaketta.

Tutkimusaineistona oli Toimi ja opi -tutkimuksen vuonna 2019 alkumittauksessa saadut 4-vuotiaiden (N=189) lasten Lene- arvioon ja Lukivaan pohjaavien kielellisen osaamisen testien tulokset sekä kielellisten taitojen havainnointilomakkeella tehdyt arvioinnit. Kaikki lapsille tehdyt mittaukset ja arvioinnit toteutettiin tavallisen päiväkotipäivän aikana. Havainnointilomakkeen arviointien ja kielellisen osaamisen testien välistä yhteyttä tutkittiin Spearmanin ja Pearsonin korrelaatiokertoimien avulla. Varhaiskasvattajien kykyä tunnistaa kielelliseltä osaamiseltaan riskiryhmään ja tyypillisesti suoriutuvien ryhmään kuuluvat lapset tutkittiin konfiguraalisella frekvenssianalyysilla. Aineiston analysoinnissa käytettiin IBM SPSS Statistics 27 -ohjelmaa sekä Excel -ohjelmistoa.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkielman tulokset osoittivat, että kielellisten taitojen havainnointilomakkeella tehdyt arviot olivat kohtalaisessa ja tilastollisesti erittäin merkitsevässä yhteydessä kielellisen osaamisen testeihin. Voimakkain yhteys mitattiin havainnointilomakkeen ja Lenen kielen ymmärtämisen testin välillä. Lisäksi tulokset osoittivat varhaiskasvattajien tunnistavan kielelliseltä osaamiseltaan riskissä olevia ja tyypillisesti suoriutuvia 4-vuotiaita lapsia käyttäessään arviointiin kielellisten taitojen havainnointilomaketta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Toimi ja opi-tutkimuksen yhteydessä kehitettyä havainnointilomaketta voidaan käyttää kielellisten taitojen arviointiin ja kielelliseltä osaamiseltaan riskissä olevien lasten tunnistamiseen varhaiskasvatuksessa.

Inka Rautaoja

4-vuotiaiden lasten kielellisen osaamisen arviointi varhaiskasvattajan havainnointilomakkeella