Nuorten metsäsuhteiden jäljillä

Tutkielman tausta         

Metsien karatessa kaupungistumisen myötä yhä kauemmaksi suomalaisten arkiympäristöistä nousee esiin huoli metsistä vieraantumisesta ja nuorten metsäsuhteen etääntymisestä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet nuorten metsäsuhteen vaativan altistusta, ja metsäsuhteiden tiedetään rakentuvan merkittävien elämänkokemusten pohjalta. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin suomalaisten nuorten metsäsuhteita heidän ajatusten ja kokemuksien kautta. Tutkielmassa tarkastelin nuorten metsäsuhdetta, heidän metsäsuhteisiinsa vaikuttavia tekijöitä sekä metsään liittämiä ajatuksia ja huolia. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen lähtökohdat olivat ympäristökasvatuksessa. Tutkielman tavoitteena oli muodostaa kuvaa siitä, millaisia ulottuvuuksia ja tekijöitä nuorten metsäsuhde pitää sisällään. Tutkielmassa metsäsuhteen ulottuvuuksia tarkasteltiin Palmerin (1998) ympäristökasvatuksen puumallin sekä nuorten metsäsuhteita koskevan aiemman tiedon pohjalta. 

Tutkielman toteutus

Tutkielma on toteutettu osana Vaikuttavia metsäsuhteita – seurannan kehittämisestä ennakointiin -tutkimushanketta. Hankkeessa on selvitetty suomalaisten metsäsuhteiden tilaa eri elämänvaiheissa sekä -tilanteissa, ja tarkoituksena on metsäsuhteiden nykytilannetta kartoittamalla ennakoida sen kehitystä tulevaisuudessa. Hankkeen tarkoituksena on ollut tuottaa työkaluja metsiin liittyvään päätöksentekoon sekä metsäsuhteiden tukemiseen. Erityinen huomio on ollut nuorten metsäsuhteissa, joihin olen päässyt tässä tutkielmassa syventymään haastatteluiden kautta. Tutkielman aineisto kerättiin kuudella fokusryhmähaastattelulla 13–17-vuotiailta nuorilta (n=21) kevään ja syksyn 2021 aikana. Puolistrukturoidun teemahaastattelun aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta tutkittiin nuorten metsäsuhteisiin vaikuttavia ulottuvuuksia ja tekijöitä, sekä metsiin liittyvien ajatusten ja huolien vaikutuksia nuorten toimintaan.

Tulokset ja johtopäätökset

Tutkielman tulokset osoittavat, että nuorten metsäsuhde on moniulotteinen. Valtaosa nuorista piti metsiä tärkeinä ja koki myönteistä suhdetta metsään. Tulosten perusteella merkittävien kokemusten ja yksilöllisten tekijöiden kautta metsäsuhteeseen saattaa vaikuttaa myös yksilöllinen metsäidentiteetti. Tutkielman perusteella nuorten metsäsuhde syntyy eri ulottuvuuksien kautta ja pitää sisällään erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat nuorten toimintaan ja hyvinvointiin. Nuoret näkivät metsän sosiaalisena ja toiminnallisena ympäristönä sekä tarvittaessa rauhoittumisen paikkana. Rauhoittumisen lisäksi metsä oli tärkeä vapaa-ajanvieton paikka ja kokemukset metsässä jaettiin merkityksellisten ihmisten sekä lemmikkien kanssa. Tulokset osoittavat nuorten olevan huolissaan metsien ja ympäristön muutoksista ja lähtökohtaisesti koetut huolet olivat paikalliseen ympäristöön liittyviä.

Tutkielma lisää ymmärrystä nuorten metsäsuhteisiin vaikuttavista ulottuvuuksista ja tekijöistä. Tutkielman tulokset osoittavat tarvetta nuorten metsäsuhteiden tukemiseen ympäristökasvatuksen avulla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä keinoja tukea nuorten metsäsuhteiden ja metsäidentiteetin vahvistumista.

Mariina Falck

Nuorten metsäsuhteiden jäljillä – Suomalaisten nuorten ajatuksia ja kokemuksia metsästä

 

 

Lapsen metsäsuhde on monitahoinen ilmiö

Suomalainen tapa suhtautua metsään ja luontoon on ainutlaatuinen ilmiö, kansallisaarre, joka tulisi säilyttää vahvana. Metsän asema identiteettimme ja maailmankuvamme muodostumisessa on merkittävä. Omat kokemuksemme metsästä vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme metsän merkityksen myös tulevaisuudessa. Lasten rooli metsäsuhteiden verkostossa ja siten metsäkulttuurissamme on ekologisen tulevaisuuden suurimpia voimavaroja. Näin ollen on nykypäivän aikuisten vastuulla kasvattaa ja vahvistaa suomalaista metsäsuhdetta ja -kulttuuria kohti kestävämpää tulevaisuutta. 

 

TUTKIELMAN TAVOITTEET

Tutkielmani tavoitteena oli perehtyä lapsen metsäsuhteeseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tutkimuksessa tarkastelin lähemmin lasten metsäsuhdetta, lasten omakohtaisia metsäkokemuksia sekä lasten metsään kohdistuvia ajatuksia ja odotuksia. Tarkasteluni kohteena olivat lisäksi yhteiskunnalliset eli metsäkulttuuriset piirteet lasten metsäsuhteen rakentumisessa. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen. Aineiston olen kerännyt 12-vuotiaiden lasten kanssa pääasiassa yksilö- ja ryhmähaastatteluilla, joissa keskustelun tukena käytin valokuvia erilaisista suomalaisista metsistä (kuva 1).

Kuva 1. Aurinkoinen metsäkuva, jonka tutkimukseen osallistuneet lapset nimesivät usein pohdittaessa metsän kauneutta. Kuva: Juha Haavisto.

 

TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Tutkimus osoitti, että lasten metsäsuhteisiin vaikuttivat positiivisesti läheiset aikuiset ja kaverit, joista perheen jäsenillä oli selvästi suurin merkitys. Myös koulu on ympäristökasvattajana tärkeä vaikuttaja. Metsä koettiin merkityksellisten ihmisten kanssa mieluisaksi ja turvalliseksi paikaksi, jonne lapset omaehtoisesti haluavat mennä. Näin syntyneet vahvat ja positiiviset metsäkokemukset olivat tärkeässä roolissa lasten luontoon ja metsään liittyvässä ajattelussa. Tutkimuksessa mukana olleiden lasten metsäkokemukset liittyivät enimmäkseen toiminnalliseen tekemiseen, mikä olikin tutkimuksen mukaan tärkein motivoiva tekijä lasten metsään menemiselle.

Tutkimuksessa kävi selväksi, että lapset hakeutuivat säännöllisesti metsään etsiessään omaa rauhaa ja vastapainoa kaupunkimaiselle ympäristölle ja tekemiselle. Lapset myös selvästi arvostivat tätä mahdollisuutta purkaa stressiä ja rauhoittua. Metsä näyttäytyy lapsille ikään kuin toisena maailmana, jossa tekeminen on alkukantaisen yksinkertaista, erilaista ja jännittävää. Ihminen on vain ihminen metsässä. Metsän tarjoama rauha oli merkittävä lasten hyvinvointia edistävä tekijä monipuolisen liikkumisen ohella. Lisäksi erilaiset aistilliset kokemukset tuottivat hyvää mieltä ja iloa kaikille tutkimukseen osallistuneille lapsille.

Metsäkulttuurinen eli yhteiskunnallinen vaikutus lasten metsäsuhteisiin tuli esille tulevaisuuteen liittyvissä keskusteluissa, jolloin lasten metsäpuheeseen astuivat mukaan taloudellisuuden sekä yhteiskunnallisen hyötymisen, hyvinvoinnin ja kestävyyden teemat. Lisäksi vahva ja empaattinen halu suojella luontoa välittyi tulevaisuuden pohdinnoissa. Lapsilla oli selkeä ymmärrys luonnon merkityksestä koko maapallolle. Lasten mielestä metsien taloudellinen käyttö on hyväksyttävää vain, jos metsien hoitamisesta ja jatkuvuudesta huolehditaan riittävällä tasolla. Kestävyyden pohdinta on näin ollen merkittävässä roolissa lasten tulevaisuutta käsittelevissä keskusteluissa. Yhteiskunnalliset vaikutteet, arvot ja käsitykset ovat kiinnittyneet jo varhaisessa vaiheessa lapsen ajatteluun.

Kasvatuksen rooli, niin kotona kuin koulussakin, yhteiskunnallisten vaikutteiden, arvojen ja käsitysten välittäjinä on tärkeä, sillä niiden kiinnittyminen osaksi lasten metsäajattelua vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. On selvää, että lasten kasvaessa aikuisiksi, on heidän vuoronsa kertoa tiedoistaan ja taidoistaan seuraavalle sukupolvelle. Kestävää kehitystä tukevan metsäsuhteen merkitys on näin ollen erittäin tärkeä.


Henna Sanaksenaho

Pro gradu: Lapsen metsäsuhteeseen vaikuttavia tekijöitä