Taustaa
Luokkahuoneen työskentelyssä pyritään kasvattamaan oppilaiden kykyä keskittyä yhteiseen tehtävään. On tavallista, että työskentely katkeaa yksittäisen oppilaan keskittymiskyvyn herpaantumiseen, joka tulee kaikkien tietoon työrauhahäiriönä. Sen sammuttaminen voi vaatia opettajan tai koulunkäynninohjaajan puuttumisen, joko verbaalein tai nonverbaalein keinoin. Yksi sanattoman viestinnän keinoista on fyysinen kosketus. Kosketuksen hyvinvointia ja kehitystä edistävien vaikutusten vuoksi on luonnollista, että fyysinen kosketus on läsnä koulumaailmassa ja täten myös yksi koulunkäynninohjaajan toimintatavoista. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelin valmistavan opetuksen kontekstissa työrauhahäiriöiksi tulkittuja tilanteita, joihin koulunkäynninohjaaja puuttuu fyysisellä kosketuksella. Pohdin miten näitä tilanteita voidaan ryhmitellä ja miten koulunkäynninohjaajan toteuttama interventio muodostuu.
Tutkimuksen toteutus
Tutkielma oli laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistona toimi 13 oppituntia Long Second-tutkimushankkeen videoaineistosta. Aineisto luokiteltiin ja tarkempaan tarkasteluun valikoitui viisi lyhyttä videokatkelmaa työrauhahäiriöiksi tulkituista tilanteista, joihin koulunkäynninohjaaja puuttui kosketuksella. Videoita tarkasteltiin yksityiskohtaisesti ja niissä esiintyviä tapahtumia tulkittiin mikroetnografian keinoin ja peilattiin aiempaan tutkimukseen.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkielman aineiston pohjalta muodostui Madsenin, Beckerin ja Thomaksen (1968) työrauhahäiriöluokittelusta sovellettu uusi yhdeksänosainen luokittelu. Tutkielmassa tarkastellut työrauhahäiriötilanteet muodostuivat erilaisista vuorovaikutuksellisista elementeistä, kuten puheesta ja kehon liikehtimisestä. Koulunkäynninohjaajan kosketuksella toteuttama interventio oppilaan häiritsevään käyttäytymiseen jakautui kolmeen, joskus vain kahteen, osaan ja se joko aktivoi tai deaktivoi oppilasta. Kaikissa tutkielmassa tarkastelluissa esimerkeissä koulunkäynninohjaaja onnistuu sammuttamaan työrauhaa häiritsevän toiminnan. Viidestä esimerkistä neljässä opettaja pystyy jatkamaan meneillään olevaa opetusta keskeytyksettä, koulunkäynninohjaajan puuttuessa häiritsevään käyttäytymiseen.
Tutkielma lisää ymmärrystä koulunkäynninohjaajan ja oppilaan välisistä työrauhahäiriötilanteista ja niissä esiintyvistä kosketuskäytänteistä. Etenkin koulunkäynninohjaajien ammattikunnan kasvun myötä koen, että oppilaan ja koulunkäynninohjaajan välinen vuorovaikutus on laajemman tutkimisen arvoinen aihe. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien on tärkeää tiedostaa koulunkäynninohjaajan ja oppilaan välinen kehollisuus ja sen vaikutukset opetustilanteissa, joissa myös työrauhahäiriöt ovat läsnä.
Anni Äärilä
Koulunkäynninohjaaja ja työrauhan ylläpito: kosketuskäytänteitä valmistavassa alakoululuokassa