Koronaviruspandemia on mullistanut ihmisten elämää ympäri maailman. Myös opettajat ja koulun johto ovat joutuneet tasapainoilemaan etäopetuksen vaatimien digitaitojen opettelun ja jatkuvaan muutokseen valmistautumisen keskellä. Etäopetukseen päädyttiin nopeasti, joten muutosten johtamisen tavanomaiset prosessit jouduttiin typistämään. Taistelu koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi oli kriisi, jossa koulun johto joutui kovaan paikkaan. Kriisissä tarvitaan kapteenia, joka näyttää selkeästi, mihin suuntaan laivaa ohjataan. On kuitenkin pystyttävä näkemään vallitsevien olosuhteiden yli, jotta pystyisimme toimimaan myös kriisin jälkeen. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvän johtamisen osa-alueet pysyvät yleensä samoina, mutta poikkeusaikana joitain osa-alueita on painotettava enemmän kuin normaalitilanteessa.
Tutkielman toteutus
Tutkielmani aineistona oli Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen (HEA), Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimusryhmän (REAL) ja Tampereen yliopiston Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimusryhmän (NEDIS) yhteistyössä toteuttaman tutkimushankkeen Koulunkäynti, opetus ja hyvinvointi kouluyhteisössä koronaepidemian aikana -hankkeeseen liittyvän kyselyn vastauksia. Hankkeen tavoitteena oli koostaa kokonaiskuva poikkeusolojen vaikutuksista koulunkäyntiin, sekä kerätä tietoa seuraavaan lukuvuoteen varautumista varten. Kysely lähetettiin kaikkien suomalaisten peruskoulujen johdolle marraskuussa 2020. Tutkielmassani käsittelen kyselyn kahden avoimen kysymyksen vastauksia, jotka keskittyvät rehtoreiden käsityksiin kevään 2020 etäopetuskokemusten aiheuttamista muutoksista ja syyslukukauden painopisteistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 880 rehtoria.
Selvitin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin kyselyyn vastanneiden rehtoreiden käsityksiä koulun johtajuudesta pandemian alkaessa. Tarkastelin aineistosta eroja ja yhtäläisyyksiä johtajuuden painopisteistä, joita vastaajat raportoivat. Tarkastelin lisäksi analyysini tuloksia Drysdalen ja Gurrin (2020) haastavien aikojen johtamisen (leadership in challenging times) viitekehyksen avulla. Tutkielmassani käytin mallista nimeä poikkeusajan johtamisen malli. Käytin analyysini apuna Atlas.ti -ohjelmaa, joka auttoi selkiyttämään havaintojani. Analyysiohjelman avulla pystyin helpommin testaamaan saamiani tuloksia, ja saamaan perusteita tulkintani tueksi.
Tulokset
Valtaosa rehtoreista korosti syyslukukauden johtamisessaan adaptiivisuuden osa-alueeseen liittyviä tekijöitä, kuten digitaalisuuteen, koronarajoituksiin ja muutoksiin valmistautumiseen liittyviä asioita. Kaikki kolme asiaa liittyvät etäopetuksen kontekstiin ja toimenpiteisiin käytännön tasolla. Nämä asiat ovat vaatineet paneutumista ja nopeaa reagointia. Myös turvallisuuden tunteeseen ja hyvinvointiin liittyvät asiat koettiin tärkeiksi. Harva rehtori mainitsi syyslukukauden johtamisen painopisteiksi muita kuin poikkeusoloihin liittyviä asioita. Tällaisia olivat esimerkiksi koulun kehittäminen, viestintä ja erilaisia pehmeitä arvoja.
Poikkeusajan johtamisen osa-alueista suunnan näyttäminen, kontekstin ymmärtäminen ja henkilöstön kehittäminen korostuivat tässä aineistossa eniten. Seitsemästä osa-alueesta vain itsensä johtamisen osa-alue jäi lähes huomiotta rehtoreiden vastauksissa.
Suomalaiset rehtorit vaikuttivat jumiutuvan usein koronaviruspandemian aiheuttamiin olosuhteiden muutoksiin. Vain pieni osa vastaajista vaikutti pystyvän ajattelemaan poikkeusaikaa pidemmälle, ja huomioimaan sen tuomat hyvät asiat vallitsevien olosuhteiden yläpuolella. Saattaa olla, että nämä rehtorit pystyvät paremmin pitämään suuntansa ja toiminnan elinvoimaisena visioiden tavoitteiden mukaisesti. On vaikea kuitenkin arvioida, etteikö rehtorit, jotka tämän kyselyn kohdalla korostivat olosuhteiden haastavuutta, pystyisi samaan. Kuitenkin aiemman tutkimuksen perusteella voisi melko suurella varmuudella todeta, että rehtorit, jotka huomioivat hyvinvointiasiat vastauksissaan pystyvät paremmin vahvistamaan henkilöstön kriisinkestävyyttä.
Tutkielmassani rehtoreiden vastauksista saa Drysdalen ja Gurrin mallista poiketen käsityksen siitä, että suomalaisille rehtoreille on olennaista perusturvallisuuden uhkien minimoiminen ennen opetukseen liittyviä tavoitteita. Toisin sanoen Maswell ennen Bloomia. Analyysini perusteella suomalaisten rehtorien mukaan turvallisuuden ja oppimisen varmistaminen kulkevat kuitenkin rinnakkain.
Tutkielmani tarjoaa eväitä suomalaisten rehtoreiden poikkeusajan johtamisen onnistumisen pohtimiseen. Aineistossa vallalla olleen suunnan näyttämisen, kontekstin ymmärtämisen ja ihmisten kehittämisen osa-alueiden lisäksi voisi olla hyödyllistä pohtia, voisiko myös muita poikkeusajan johtamisen osa-alueita painottamalla kehittää johtamista parempaan suuntaan. Etenkin itsensä johtamisen osa-alueen korostumisella voisi kenties olla vaikutusta rehtoreiden jaksamisen parantumiseen. Pohtimalla poikkeusajan johtamisen osa-alueita, rehtorit voisivat saada työkaluja johtamisen kehittämiseen, jotta tuleviin kriiseihin voidaan valmistautua paremmin.
Eeva Särkkä
Rehtoreiden käsityksiä poikkeusajan johtamisesta syksyllä 2020