Koulujen merkitys koko yhteiskunnan kehittymisen näkökulmasta on keskeinen. Koulujen toimintaa johtaa lainsäädännön mukaisesti rehtori. Rehtoreiden työ on tullut yhä vaativammaksi ja työn haastavuutta lisäävät yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, jotka heijastuvat myös koulujen toimintaan. Rehtoreiden työn moninaisuus ja vaativuus asettavat haasteita myös rehtoreiden työhyvinvoinnille. Rehtoreiden työhyvinvointi on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle ja tutkimusta on vielä suhteellisen vähän. Rehtoreiden työn muokkaamisesta ei löydy aikaisempaa tutkimustietoa ja näin on erittäin tärkeää saada tietoa rehtoreiden työinnosta ja työuupumuksesta työn muokkaamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Tulevaisuudessa työn muokkaaminen voikin olla yksi tärkeä keino lisätä rehtoreiden työintoa ja vähentää heidän kokemaansa työuupumusta.
Tutkimustehtävä
Tutkimuksessani tutkin työn muokkaamisen yhteyttä rehtoreiden työintoon ja työuupumukseen. Työn muokkaaminen on yksilöiden proaktiivista työn voimavarojen ja vaatimusten muuttamista tarkoituksena lisätä työn ja yksilön kykyjen ja tarpeiden välistä yhteensopivuutta. Työn muokkaamisen tavoitteena on tehdä työstä merkityksellisempää, innostavampaa ja tyydyttävämpää. Työinnolla tarkoitetaan pysyvää myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, joka koostuu tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemuksista. Työuupumus on puolestaan pitkittyneestä stressistä johtuva työperäinen stressioireyhtymä, jota luonnehtii uupumusasteinen väsymys, kyynisyys ja riittämättömyyden tunteet.
Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita, millä tavoin työn muokkaaminen on yhteydessä rehtoreiden kokemaan työintoon ja työuupumukseen. Aikaisempaan tutkimukseen pohjaten oletettiin, että työn muokkaamisen osa-alueet ovat joko positiivisesti tai negatiivisesti yhteydessä työintoon ja työuupumukseen.
Menetelmät
Tutkimusaineisto kerättiin osana kansainvälistä Principal Health and Wellbeing -tutkimushanketta. Kyselylomake lähetetiin sähköpostilla Rehtoriliiton kaikille n. 1200 jäsenelle. Aineistossa oli yhteensä 564 vastaajaa. Rehtorit vastasivat kyselyssä väittämiin liittyen työn muokkaamiseen, työintoon ja työuupumukseen. Aineisto analysoitiin käyttämällä regressioanalyysia.
Tulokset
Tutkimuksen mukaan työn muokkaaminen on positiivisessa yhteydessä rehtoreiden työintoon ja työinnon osalta keskeistä on työn rakenteellisten voimavarojen ja työn mielekkäiden haasteiden lisääminen. Huolehtimalla mm. riittävästä autonomiasta ja kehittymismahdollisuuksista rehtorit voivat vaikuttaa omaan työintoonsa. Työuupumuksen osalta puolestaan korostui työn sosiaalisten voimavarojen lisääminen, ja näin sosiaalisilla suhteilla on merkitystä rehtoreiden työhyvinvoinnin kannalta. Työn kuormittavien vaatimusten vähentäminen ei puolestaan suojannut rehtoreiden työhyvinvointia vaan oli positiivisessa yhteydessä työuupumukseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä eri oppilaitoksissa. Myös rehtoreiden koulutuksissa olisi hyvä huomioida rehtoreiden työhyvinvointiin liittyvien tutkimusten tuloksia.
Lotta Allemand
Työn muokkaamisen yhteys rehtoreiden työintoon ja työuupumukseen