Juhon GIS-blogi

Viimeinen blogipostaus vaatii näyttävän sisääntulon.

Viimeinen sammuttaa valot vai kaikki hyvä loppuu aikanaan? Näkökulmasta riippumatta on aika tämän kurssin viimeiselle blogipostaukselle. Viimeisellä kurssikerralla tehtävänä oli tuottaa karttoja itse etsimistään ja valitsemistaan aineistoista.

Kurssikerran ehkä haastavin osuus olikin päättää aineisto, josta tekisi kartat. Vaihtoehtoja nimittäin todellakin löytyy. Valitsin vaihtoehdoista numeron 1, eli kahden muuttujan kartan laatimisen. Aluksi ajattelin tehdä karttani jostain todella yksityiskohtaisesta ja päättömästä aiheesta, luokkaa kartta Addis Abeban baareista. Törmäsin kuitenkin samankaltaiseen ongelmaan, kuin Matias Sarajisto. Aineistojen löytäminen, varsinkin etsimäni kaltaisten yksityiskohtaisten, vie todella paljon aikaa ja niiden löytäminen voi olla myös ison tuskan takana. Arvostan aikaani ja mielenterveyttäni sen verran, että selailtuani jonkin aikaa erilaisia nettisivuja tulin päätökseen vaihtaa suunnitelmaani. Suunnitelman vaihdos oli lopulta melko dramaattinenkin, sillä päätin lopulta tehdä vain perus koropleettikarttoja jo aiemmin tutuksi tullutta Suomen kunnat -aineistoa hyödyntäen.

Aineistoiksi karttoihini valitsin ihmismaantieteeseen liittyviä tilastoja, sillä niiden tarkasteleminen on mielestäni hyvin mielenkiintoista. Etsin aineiston netistä ja lisäsin siihen join-komennolla Sotkanetin aineistoja. Ehkä työläin vaihe koko operaatiossa oli muokata aineistot Excelin avulla QGIS:siin sopiviksi. Hieman ongelmia tuotti myös kahden muuttujan esittäminen kartalla. Huumausainerikoksia sekä päihtyneiden säilöönottoja kuvaavia pylväitä sai muokata melko runsaasti, jotta ne sai edes jotenkin järkevästi näkymään kartoilta. Aluksi pylväät olivat aivan liian suuria ja tämän jälkeen taas aivan liian pieniä. Lopullisissa kartoissa onnistuin saamaan niistä melko järkevän kokoisia. Tämän syyn vuoksi kartoissa on tosin vain eteläisen Suomen alue.

Kuva 1. Omaisuusrikoksia kuvaava kartta. Lähde: Sotkanet.

Kuva 2. Omaisuus- ja huumausainerikoksia kuvaava kartta. Lähde: Sotkanet.

Kartasta (kuva 2) huomaa, että omaisuusrikoksia sekä huumausainerikoksia tapahtuu melko pitkälti samoilla alueilla. Omaisuusrikoksia tapahtuu melko tasaisesti myös ympäri maata (kuva 1). Suuret kaupungit ja pääkaupunkiseutu erottuvat varsinkin kartalta. Muista alueista erityinen maininta Pohjanmaalle, jossa (kaiketi) Vaasaa lukuun ottamatta rikoksia on yleisesti melko vähän. Samainen alue erottuu myös myöhemmin toisesta kartasta (kuva 4). Alueen ympäristöään korkeammat lukemat ovatkin ehkä mielenkiintoisin havainto kartoista.

Kuva 3. Työttömien osuutta työvoimasta kuvaava kartta. Lähde: Sotkanet.

Työikäiseen väestöön kuuluu Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kaikki 15-74 -vuotiaat. Työttömien osuus työvoimasta on siis työttömät ihmiset, jotka kuuluvat työikäiseen väestöön. Kyseistä aineistoa (kuva 3) kuvaavasta kartasta erottuu negatiivisesti varsinkin itäinen Suomi. Itäisen Suomen korkeita lukemia selittää alueen kuntien heikompi tilanne. Iso osa alueen kunnista on muuttotappiollisia kuntia. Kunnista muuttaa esimerkiksi paljon nuoria ihmisiä pois isompiin kaupunkeihin.

Kuva 4. Työttömien osuutta työvoimasta ja päihtyneiden säilöönottoja kuvaava kartta. Lähde: Sotkanet.

Suuret päihtyneiden säilöönottomäärät eivät riipu pelkästään työttömyydestä. Työttömyys kuitenkin voi lisätä kurjuutta elämään, tämä taas voi johtaa esimerkiksi erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Ihmiset saattavat käyttää alkoholia ongelmien ratkaisemiseen tai tylsyyden ehkäisemiseen. Kartasta (kuva 4) huomaa, että päihtyneiden säilöönottoja on eniten melko samoilla alueilla kuin työttömiäkin. Alueilla, joissa työttömyyslukemat ovat pieniä ei esiinny paljoa päihtyneiden säilöönottojakaan.

Kartat eivät ole kovin monimutkaisia, eikä niiden laatiminenkaan ollut erityisen vaativa operaatio. Karttojen yksinkertaisuudesta huolimatta olen ihan tyytyväinen niihin. Kartat ovat melko selkeitä sekä helposti luettavia. Käyttämäni aineistot eivät olleet aivan samoja kuin aluksi suunnittelin, mutta ne ovat kuitenkin tyhjiä parempia. Ainakin säästin hieman aikaa sekä hermojani, muuten olisin luultavasti vielä vuodenkin päästä selailemassa erilaisia paikkatietoaineistoja sisältäviä nettisivuja ties mistä maailmankolkista. Myös fuksiläppärini säästyi (ainakin pahimmilta) viruksilta, kun en liian kauaa viettänyt aikaa kyseisillä nettisivuilla. 🙂

Kuva 5. Maailman kasvillisuusvyöhykkeet.

Kuva 6. Legenda maailman kasvillisuusvyöhykkeitä kuvaavalle kartalle.

Viimeisen kurssikerran kunniaksi tein kartan (kuva 5) maailman kasvillisuusvyöhykkeistä. Käytin pohja-aineistona koneeltani valmiiksi löytynyttä maailmankarttaa, jota käytettiin kurssilla aikaisemmin. Aineisto on kasvillisuusvyöhykkeiden esittämiseen hieman turhan tarkka, esimerkiksi Afrikasta ja Etelä-Amerikasta löytyy mustia alueita (jotka kuvaavat esimerkiksi vuoristoja), jotka erottuvat turhan selkeästi lopputuloksesta. Muokkasin vyöhykkeiden alueiden värejä melko runsaasti, sillä alkuperäisessä aineistossa kartta oli pelkästään täynnä erilaisia kirkkaita värisävyjä. Kyseiset värivalinnat aiheuttaisivat migreeniä varmasti lähes kaikille karttaa tarkasteleville. Olisin voinut kuitenkin valita muutaman hieman erilaisen vihreän sävyn, sillä ne ovat legendassa (kuva 6) hieman turhan samankaltaisia.

Muiden kurssilaisten karttaesityksistä näin blogipostauksen loppuosassa erityismaininta Alex Nylanderin pesiviä lintulajeja kuvaaville kartoille. Pelkästään aineistojen saamisessa QGIS:siin on varmasti riittänyt tekemistä.

Loppumietteet

Kurssi oli mielestäni onnistunut varsinkin lähtökohdat huomioon ottaen. En ollut ennen kurssin alkua ikinä edes kuullut ohjelmasta nimeltään QGIS. Kurssikertojen jälkeen pystyn kuitenkin tuottamaan erilaisia karttaesityksiä ohjelman avulla ja hallitsen sen perusominaisuudet. Voisi sanoa, että ensimmäisen erän taistoni QGIS:siä vastaan päättyi tasapeliin. Ohjelma sisältää varmasti vielä paljon erilaisia toimintoja, joten voittajan julistaminen tässä vaiheessa olisi turhan aikaista.

Kokonaisuudessaan kurssi oli myös mielenkiintoinen. Blogin kirjoittaminen oli mukava tapa suorittaa kurssi ja toi sopivaa vaihtelua muihin kursseihin nähden. Kiitos sekä Artulle että muille GIS-velhoiksi pyrkiville kurssitovereille.

Lähteet:

Nylander, A. (2020) Kurssikerta 7, luettu 5.3.2020. https://blogs.helsinki.fi/alny/

Sarajisto, M. (2020) Kurssikerta 7, luettu 5.3.2020. https://blogs.helsinki.fi/matisara/

Sotkanet.fi                                        https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku

Ecoregions.                                                                                               https://ecoregions2017.appspot.com/

 

Kuudennen kurssikerran alkuun pääsimme ulkoilemaan ja keräämään itse aineistoa. Keräsimme aineistoa valitsemistamme kohteista Epicollect5-sovelluksen avulla. Pieni keskiviikkoaamun ulkoilutuokio sekä aineiston kerääminen olivat oikein mukavaa vaihtelua pelkälle GIS-luokassa istumiselle. Ulkoillessa teimme myös havainnon tämän vuoden ”talvesta” (lue: pitkittyneestä syksystä), helmikuussa on niin lämmin ilma, että ulkoillessa voisi pärjätä jopa ilman takkia.

Ulkoilun jälkeen palasimme takaisin erittäin tunnelmalliseen GIS-luokkaan ja aloimme käsittelemään keräämäämme aineistoa. Interpoloinnin avulla tuotimme aineistosta erilaisia karttoja. Itse tein kartan (kuva 1) siitä, kuinka miellyttäviä kohteet ovat visuaalisesti. Sininen väri ja numero 5 ovat miellyttävimpiä kohteita. Vastaavasti mitä punaisempi väri ja pienempi numero, niin sitä vähemmän miellyttävä kohde on visuaalisesti.

Kuva 1. Itse keräämästämme aineistosta laadittu kartta.

En ole viimeistellyt karttaa kunnolla, mutta siitä erottaa melko hyvin kohteet, jotka ovat visuaalisesti enemmän tai vähemmän miellyttäviä. Vähiten miellyttäviä kohteita ovat autoteiden läheisyydessä ja lisäksi Itä-Pasila erottuu kartalta. Tosin kyseisen alueen kohdalla kartta hieman hämää, sillä oranssialue jatkuu melko pitkälle, koska alueelta on vain muutama havaintopiste. Kuten Mikko Kangasmaa ja Elias Hirvikoski blogeissaan mainitsevat kartan tuottamisessa erityisen hienoa oli saada konkreettisia tuloksia omasta keräämästämme aineistosta.

Kurssikerran varsinaisena tehtävä oli tuottaa karttoja valitsemistaan hasardeista. Aineistoihin oli tuttuun tapaan linkki Moodlessa, joten sen etsiminen ei tuottanut hankaluuksia. Päätin itse tehdä kartat maanjäristyksistä. Itse karttojen luonti sujui melko vaivatta. CSV-tiedostojen muokkaaminen sopiviksi oli myös helppo operaatio sen jälkeen, kun se oli kerran tunnilla käyty läpi.

Ensimmäinen kartta (kuva 2) kuvaa yli 6 magnitudin maanjäristyksiä ja toinen (kuva 3) yli 8 magnitudin. Kuten kartoista huomaa, maanjäristyksiä tapahtuu runsaasti litosfäärilaattojen saumakohdissa. Toinen asia, jonka kartoista huomaa on se, että en ole vieläkään oppinut viimeistelemään karttoja kunnolla. Kartoissa on pieniä visuaalisia eroavaisuuksia, jotka häiritsevät ainakin itseäni. Pohjoisnuolet ovat kartoissa esitetty erivärisiniä ja lisäksi kuvan 3 kartassa maanjäristyksiä kuvaavat pisteet ovat eri värisiä toiseen karttaan verrattuna. Maanjäristykset osuvat melko tarkasti yhteen alueiden (kuva 4) kanssa, joilla järistykset ovat todennäköisimpiä.

Kuva 2. Yli 6 magnitudin maanjäristyksiä kuvaava kartta.

Kuva 3. Yli 8 magnitudin maanjäristyksiä kuvaava kartta.

Kuva 4. Maanjäristysten riskialueita kuvaava kartta. (lähde: https://peda.net/p/simo.veistola/k/lukio/ge-uusi-1/mjt/teht%C3%A4v%C3%A4t2/teht%C3%A4v%C3%A4t/pmrjktoo)

Opetuksessa laatimiani karttoja voisi hyödyntää maanjäristyksistä opettaessa. Niiden avulla ei toki saa mitään kovin yksityiskohtaista tietoa maanjäristysten sijaintikohdista tai tietoa yksittäisistä järistyksistä. Karttojen avulla voisi kuitenkin havainnoida yleisempiä paikkoja, joissa järistyksiä tapahtuu. Janina Vikman oli tehnyt blogissaan hyvän havainnon siitä, että tulivuoritietokannassa kaikki tulivuoret eivät sijaitse oikeassa kohdassa. Myös maanjäristysten sijainti tekemilläni kartoilla voi siis olla virheellistä alkuperäisen aineiston virheiden vuoksi.

Selaillessani internetiä satuin törmäämään täysin vahingossa lisäosaan, jonka pystyy asentamaan QGIS:siin. Lisäosa on nimeltään Globe Builder, sen avulla voi luoda maapallon ja esimerkiksi lisätä haluamaansa dataa näkyviin maapallolle. Kokeilin aikani kuluksi ladata lisäosan QGIS:siin ja luoda maanjäristyksiä kuvaavan kartan kyseisen lisäosan avulla. Lisäosan lisääminen QGIS:siin onnistui melko helposti nettisivujen ohjeiden mukaisesti. Maanjäristystietokannan lisääminen onnistui myös samaan tapaan kuin muillekin kartoille. Kuvassa 5 näkyy melko nopeasti lisäosan avulla tehty kartta. Kartta itsessään voisi olla esimerkiksi hieman tarkemmin rajattu, mutta sen laatiminen oli hyvä kokeilu siitä, kuinka lisäosien tuominen QGIS:siin tapahtuu.

Kuva 5. Yli 7 magnitudin maanjäristyksiä kuvaava kartta.

Kuudes kurssikerta oli kokonaisuudessaan oikein mukava. Kurssikerran karttojen laatiminen sujui lähes ilman minkäänlaisia ongelmia. Kuten aiemmin mainitsin, karttojen viimeistelyssä olisi kuitenkin vielä hieman parantamisen varaa. Viimeisellä kurssikerralla riittää kuitenkin varmasti haasteita, sillä tehtävänämme on tuottaa itse kartta valitsemastamme aiheesta. Viimeistä kurssikertaa siis odotellessa.

Kuva 6. Loppukevennys.

Lähteet:
Hirvikoski, E. (2020) Kurssikerta 6, luettu 23.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/eliashir/

Kangasmaa, M. (2020) Kurssikerta 6, luettu 23.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/

Vikman, J. (2020) Kurssikerta 6, luettu 23.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/jagvikma/

Pedanet, kuvan 4 maanjäristysten riskialueet -kartta. Luettu 23.2.2020.
https://peda.net/p/simo.veistola/k/lukio/ge-uusi-1/mjt/teht%C3%A4v%C3%A4t2/teht%C3%A4v%C3%A4t/pmrjktoo

GitHub, GlobeBuilder. Luettu 23.2.2020
https://github.com/GispoCoding/GlobeBuilder

Olin viidennellä kurssikerralla poissa kokoonpanosta kuumeen vuoksi. Tämän valitettavan poissaolon vuoksi viidettä kurssikertaa ei voi laskea otteluun QGIS:siä vastaan, en tosin tiedä onko tämä minun vai ohjelman voitto. Poissaolon takia minun tuli itse tutustua kurssikerran aiheisiin kotona, onneksi Moodlesta löytyi jälleen hyvät ohjeet ja selitykset tehtävien tekemiselle.

Aluksi QGIS:siin tuli avata tiedostoja Vantaan väestöstä, asutuksesta, lentokentistä sekä juna-asemista. Tehtävä tuli aloittaa piirtämällä lentokentän kiitoradat. Kiitoratojen piirtäminen oli helppo operaatio, sillä olimme jo harjoitelleet piirtämistä aiemmin. Kiitoratojen piirtämisen jälkeen niiden ympärille tuli bufferoida kohteita. Bufferointi oli uusi toiminto, mutta myös sen käyttäminen onnistui ihan hyvin. Tein samantapaisia harjoituksia myöhemmin myös juna-asemien kohdalla.

Bufferointi on hyvä ja selkeä keino selvittää erilaisten kohteiden vaikutusalueita. Toiminnon seurauksena on helppo tulkita haluamansa asiat kartasta. Bufferointi oli hyvä keino selvittää halutut asiat kurssikerran harjoitusten tehtävissä. Pihla Haapalo on keksinyt blogissaan myös muita mielenkiintoisia asioita, joihin bufferointia voisi hyödyntää. Esimerkiksi hän on maininnut kauppakeskuksen asiakaskunnan selvittämisen.

Käytettyjä toimintoja harjoituksissa olivat muun muassa Join attributes by location, select by location ja select by value. Kuten Mikko Kangasmaakin on kirjoittanut blogissaan, varsinkin select by location -toiminnon käytön tärkeyden huomasi tehtävissä. Toiminnon avulla on helppo rajata tietoa aineistosta. Toiminnosta oli hyötyä esimerkiksi lentokentän meluvyöhykkeiden valitsemisessa.

Harjoituksia tehdessä koin samankaltaisia tuntemuksia, kuin Riina Hiltula. Olen itsekin aiemmin lähinnä tehnyt harjoituksia ajattelematta yhtään sen enempää sitä, mitä olen itse tekemässä. Kun miettii tarkemmin, että miksi tietyssä kohdassa tulee käyttää tiettyä toimintoa, niin toiminnon käytön todennäköisesti oppii paremmin. Harjoitusten tekeminen on myös mielekkäämpää, jos niiden jälkeenkin muistaa edes muutaman toiminnon tarkoituksen. Ehkä tunnilta poissaolo vaikutti siis myönteisesti oppimiseeni, sen vuoksi minun tuli syventyä vielä normaaliakin tarkemmin harjoituksiin.

Vielä on kuitenkin paljon tekemistä, jotta QGIS:sin käyttö kehittyisi. Näin viiden kurssikerran jälkeen tuntuu tosin jo siltä, että olen hieman oppinutkin jotain. Ohjelman peruskäyttö sujuu jo aiempaa paremmin ja aivan jokaisen helpoimman vaiheen tekemistä ei tarvitse enää miettiä yhtä paljoa. Tosin varsinkin virheitä tehdessä putoaa ajoittain vielä pahastikin ohjelman kelkasta. Tällöin tulee aina etsittyä kuumeisesti tunnettua undo -toimintoa, kunnes muistaa, ettei QGIS hyväksy virheitä ja koko toiminto on jätetty rannalle ohjelmasta. Matkaa GIS-velhouden saavuttamiseen on siis vielä erittäin paljon, vaikka joidenkin toimintojen käyttö sujuu jo hieman sujuvammin.

Viidennen kurssikerran blogipostaus ei sisällä yhtään karttaa, mutta alla olevasta taulukosta (taulukko 1) näkee vastauksia harjoitusten kysymyksiin. Karttojen puute johtuu Matti Katajiston tapaan osittain laiskuudesta (kyseisessä blogissa on sentään useampikin kartta, joten epäilen väitettä laiskuudesta) sillä sekä ennakkoharjoituksiin että itse oikeisiin harjoituksiin meni melko runsaasti aikaa, kun tutustuin ensin niihin itse kotona. Karttojen puutteen taustalla on myös QGIS:sin omat virheet sekä myös oma osaamattomuuteni. En onnistunut tekemään (ainakaan visuaalisesti edes tyydyttävää) karttaa, joten ajattelin jättää kartat kokonaan väliin. Kenties tulevista blogipostauksista löytyy karttoja, niitä odotellessa.

Taulukko 1. Itsenäistehtävien vastauksia.

Lähteet:
Haapalo, P. (2020) Kurssikerta 5, luettu 17.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/

Hiltula, R. (2020) Kurssikerta 5, luettu 17.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/hiltular/

Kangasmaa, M. (2020) Kurssikerta 5, luettu 17.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/

Katajisto, M. (2020) Kurssikerta 5, luettu 17.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/mattikat/

Neljännellä kurssikerralla tutustuimme erilasiin rasteri- ja pistemuotoisiin aineistoihin. Tämä blogipostaus on jo valmiiksi melko myöhässä (olen tästä pahoillani huimalle lukijakunnalleni, joka on varmasti odottanut tätä blogipostausta jo kauan), joten en tällä kertaa sen tarkemmin erittele kaikkia tunnilla tekemiämme työvaiheita. Tunnin alussa latasimme vanhaan tuttuun tapaan aineiston Moodlesta. Aineiston avulla harjoittelimme ruudukon sekä datan lisäämistä tietokantaan. Alkupuolen tunnista käytimme ruututeemakartan laatimiseen, johon tarvitsimme mainitsemiani toimenpiteitä.

Kolmannella kurssikerralla pääsimme tutustumaan jo Suomea suurempiin ympyröihin, sillä matkasimme tutustumaan Afrikan timanttikaivoksien, öljyesiintymien sekä konfliktien luokse. Matka sekä itse karttojen laatiminen oli paikoin lähes yhtä sekavaa kuin itse Syyrian sodan viimeisten juonenkäänteiden seuraaminen. Tästä huolimatta sain tehtyä kartat valmiiksi asti, kyseisen sodan kohdalla ratkaisujen löytäminen voi olla vielä asteen hankalampaa.

Tunnilla harjoittelimme erilaisten tietokantojen ja karttojen yhteen liittämistä (paikoin väkivalloinkin) sekä erilaisten Excel-tiedostojen tuomista QGIS:siin. Aineisto Afrikasta oli turhankin monipuolinen, joten ensimmäinen tehtävämme oli yhdistää sen kohteita. Kohteiden yhdistäminen oli helppo operaatio, eikä sen eteen tarvinnut nähdä paljoa vaivaa. Tämän jälkeen toimme lisää dataa aineistoon Excelistä. Myös datan tuominen QGIS:siin oli melko helppoa, huolimatta Excelin monista huolista liittyen siihen, mitä olimme tekemässä. Tosin ihan hyvä, että ohjelma kyselee käyttäjältään sitä, tietääkö tämä mitä on tekemässä. Ohjelmien oma varautuminen on saattaa pelastaa tietojen täydellisen katoamisen käyttäjän tekemien toimien seurauksena.

Tietokantojen liitos sekä uuden tiedon tuottaminen tietokantaan onnistui vielä tunnin alkuvaiheessa ongelmitta, mutta myöhemmin kun sama piti tehdä itse, niin muodostui hieman ongelmia. Itse tehdessä aluksi ei tietenkään muistanut enää, miten mikäkin toiminto tuli suorittaa. Pienen sekoilun sekä turhautumisen jälkeen toimintojen oikeat painikkeet löytyivät kuitenkin ohjelmasta. Tämän jälkeen tietojen tuottaminen aineistoon kävikin melko helposti.

Kuva 1. Afrikan öljyesiintymiä, timanttikaivoksia sekä konflikteja.

Tekemässäni kartassa (kuva 1) näkyy Afrikan timanttikaivosten, öljyesiintymien sekä konfliktien sijainti. Tai siis, tulisi näkyä. Timanttikaivosten taso on jäänyt muiden tasojen alle piileskelemään, joten timantteja eivät kartassa ole näkyvissä. Pitäisi ensi kerralla panostaa hieman karttojen viimeistelyyn, vaikkakin tuntien lopussa Kumpulan (lähes) viiden tähden opiskelijaravintoloiden kutsu on jo lähes vastustamaton. Tässä kohtaa varmaan ajattelet, että miksi en sitten parantanut karttaani jälkikäteen. Noh, yritin tehdä karttaa uudestaan, mutta kartan loppuvaiheessa QGIS päätti kaatua ja näin kartta katosi teille tietämättömille. Tämän jälkeen ajattelin, että tunnilla tehty hieman puutteellinen kartta saa kelvata. En kuitenkaan ole aivan yhtä ahkera kuin Joonatan Reunanen, joka kirjoitti bloginsa jo samana päivänä kurssikerran kanssa! Ei voi muuta sanoa kuin hattua nostaa.

Kartasta huomaa, että öljykenttien läheisyydessä on tapahtunut melko vähän konflikteja. Tämä on hieman yllättävää, sillä yleensä konflikteja tapahtuu siellä, missä on jotain arvokasta. Kenties öljykentät ovat kuitenkin niin tärkeitä valtioille sekä alueilleen, että niitä myös vartioidaan paremmin ja kynnys yrittää konfliktia niiden läheisyydessä on myös korkeampi. Jos kartan tietoihin yhdistäisi vielä tarkempaa dataa esimerkiksi siitä, milloin mikäkin konflikti on tapahtunut, se toisi vielä enemmän selkeyttä näiden taakse. Datan avulla voisi myös esimerkiksi tutkia vaikuttaako öljykenttien tai timanttikaivosten läheisyys paikallisten ihmisten elämään. Esimerkiksi internetkäyttäjien määrä näiden esiintymien läheisyydessä voisi havainnoida sitä, saavatko myös paikalliset ihmiset osansa kaivosten ja esiintymien tuottamista varoista, vai menevätkö kaikki tuotot vain kansainvälisille suuryrityksille. Miklas Kuoppalalla on esimerkiksi mielenkiintoinen kartta blogissaan, josta näkyy Afrikan internetkäyttäjien määrä valtioittain. Kyseisestä kartasta huomaa sen, että varsinkin Pohjois-Afrikassa on vähän internetin käyttäjiä, vaikka alueella on öljyesiintymiä.

Kuva 2. Suomen valuma-alueita sekä tulvaindeksi.

Toinen tunnilla tekemäni kartta (kuva 2) kuvaa Suomen valuma-alueiden tulvaherkkyyttä. Tämäkin kartta voisi olla hieman paremmin viimeistelty. Tulvaindeksiä kuvaavat värisymbolit jäävät varsinkin Etelä-Suomessa hieman järvisyysprosenttia kuvaavien pylväiden taakse piiloon. Kartta on myös hieman epäselvä pylväsitä johtuen. Järvisyysprosentti on kuvassa sitä suurempi, mitä suurempi pylväs on. Suurimmat pylväät sijaitsevat varsinkin Etelä- ja Itä-Suomessa. Pohjanmaan alueella taas on suurempi pylväiden keskittymä. Syitä pylväiden sijainnille sekä koolle on useita. Kaikki ovat varmasti kuulleet uutisista varsinkin keväisin Pohjanmaan tulvista, tämä selittää alueen runsasta pylväiden määrää.  Myös tulvaindeksin lukemat ovat suurimpia Pohjanmaalla sekä Etelä-Suomen alueella, vaikkakin etelän lukemat eivät kunnolla näykään. Kartan sisältämät tiedot eivät ole kovin yllättäviä, kuten Elias Hirvikoski myös blogissaan mainitsee.

Kolmannen kurssikerran jälkeen mielipide QGIS:sistä on jo hieman positiivisempi. Tutustumalla ohjelmaan paremmin sen käyttökin alkaa olemaan jo hieman helpompaa. Melko yllättävää, että toistamalla asioita ne voi myös vähitellen oppia, eikö olekin. Tälläkään kertaa tosin ei selvitty ilman turhautumista eikä QGIS:sin temppuilua. Seuraavia kurssikertoja odotellessa voikin yrittää tehdä sopimusta ohjelman kanssa – jos opettelen käyttämään (perus)toimintojasi aiempaa paremmin niin kenties voit hieman vähentää ylimääräisiä temppuilujakin?

Lähteet:
Hirvikoski, E. (2020) Kurssikerta 3, luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/eliashir/

Kuoppala, M. (2020) Kurssikerta 3, luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/kmiklas/

Reunanen, J. (2020) Kurssikerta 3, luettu 30.1.2020. https://blogs.helsinki.fi/reunajoo/

Toisella kurssikerralla tarkoituksena oli tutustua QGIS:sin erilaisiin työkaluihin sekä selvittää miten erilaiset karttaprojektiot vaikuttavat karttojen pinta-aloihin. Ensimmäisen kurssikerran blogin lopetin odottaviin tunnelmiin seuraavia kertoja kohti. Näin jälkikäteen ajateltua tämä oli virhe, sillä toinen kurssikerta olikin huomattavasti hermoja raastavampaa kuin ensimmäinen.

Tunnin aluksi tutustuimme hieman erilaisiin datan lähteisiin. Nykyisin ilmaista dataa on saatavilla hyvin paljon, käyttäjän tehtävänä on vain osata käyttää erilaisia lähteitä. Myös monet eri tahot tuottavat aineistoja, tällä kertaa tutustuimme varsinkin Tilastokeskuksen tuottamaan dataan. Ennen kuin pääsimme itse kokeilemaan datan lataamista, tutustuimme erilaisiin ladattaviin aineistoihin ja rajapintoihin, kuten WFS-palvelut ja WMS-palvelut. Osio meni hieman ohi itseltäni heikon keskittymisen vuoksi, keskittymisongelmien aiheuttajaksi syytän aikaista aamua ja edellisen yön heikkoja yöunia. Tähän tosin vaikutti myös samankaltaiset syyt mitä Matias Sarajisto mainitsee blogissaan. Omat tietoni tietokoneiden tiedostomuodoista sekä rajapinnoista ovat myös melko rajoittuneet.

Erilaisiin datoihin tutustumisen jälkeen pääsimme itse kokeilemaan datan lataamista QGIS-ohjelmaan. Latasimme ohjelmaan karttatasoja WFS-palvelun kautta. Itse datan siirtäminen ohjelmaan oli helppoa, sillä Moodlessa oli suora linkki, joka tuli vain lisätä ohjelmaan. Ensimmäisessä kartassa käytimme Mercatorin projektiota (kuva 1). Itse kartan laatiminen oli melko helppoa ohjeita seuraamalla. Omassa kartassani olisin voinut muokata legendan tietoja sekä otsikkoa selvemmäksi. Nyt legenda sisältää turhan monta numeroa eri luokkien perässä.

Kuva 1. Pinta-alojen vertailua kuvaava kartta.

Kartan laatiminen oli mielenkiintoinen operaatio siinä mielessä, että se osoittaa hyvin kuinka eri projektiot vääristävät pinta-aloja. Varsinkin Pohjois-Suomen pinta-alat vääristyvät paljon. Tämän vuoksi karttaprojektiolla on paljon merkitystä ja sen tulee olla sama koko maassa, kuten Pihla Haapalo blogissaan kirjoittaa.

Jos kartan laatiminen tunnilla oli vielä melko vaivaton operaatio, niin samaa ei voi sanoa kartasta, jonka tein tunnin jälkeen. QGIS:siä omalla kannettavalla avatessani ensiksi huomasin, että ohjelma oli ilmeisesti itse päivittänyt itsensä uudempaan versioon, sillä versio oli eri kuin aikaisemmin käyttämäni. En kuitenkaan jaksanut kiinnittää tähän sen enempää huomiota ja aloitin tehtävän tekemisen koneestani löytyvällä versiolla.

Itse datan lisääminen QGIS:siin kävi vielä melko vaivattomasti, mutta sen jälkeen lähes koko loppu olikin yhtä tappelua ohjelman kanssa. Ensimmäinen ongelma oli se, että QGIS ei jostain syystä suostunut muokkaamaan Field calculator -toiminnossa kohtaa field length ollenkaan. Yritin erilaisia tapoja, jotta pystyisin muokkaamaan sitä, mutta lopulta en useista yrityksistä huolimatta onnistunut. Päätin siis jatkaa muokkaamatta kyseistä kohtaa ollenkaan. Seuraavat ongelmat kohtasin siinä, että ohjelma ei suostunut muokkaamaan karttaa, vaikka vaihdoin projektiota. Kokeilin eri projektioita moneen otteeseen sekä suljin ja avasin QGIS:sin uudelleen useita kertoja. Yrityksistä huolimatta ohjelma ei halunnut muokata projektiota ollenkaan.

Lopulta useamman tunnin taistelun jälkeen sain aikaiseksi kartan (kuva 2), jossa näkyy projektion aiheuttamaa vääristymää. Ainoa ongelma kartassa on se, että en tiedä mitä projektiota kartta lopulta kuvaa. Yritys oli saada kartta tehtyä kuvaamaan Robinsonin projektiota, mutta oman karttani lopputulos näytti melko erilaiselta kuin opiskelijakaverini kartta, jossa oli käytetty kyseistä projektiota. QGIS tosin väitti, että kartta kuvaa Robinsonin projektiota. Monen tunnin taistelun jälkeen en enää tiennyt, saati välittänytkään siitä, kuka tai mikä oli lopulta oikeassa. Sain kuitenkin jonkinlaisen kartan tehtyä, tämä oli itsessään jo erävoitto.

Kuva 2. Pinta-alojen vertailua tuntemattomassa projektiossa kuvaava kartta.

Toisesta kurssikerrasta en Mikko Kangasmaan tavoin oppinut juuri mitään. Sain kuitenkin tavoitteeni saavutettua, eli tehtyä jonkinlaisen kartan. Toivottavasti seuraavilla kurssikerroilla saan paremmin selvää QGIS:sin metkuista sekä ominaisuuksista. Tietokoneohjelmalle taistelun häviäminen olisi kuitenkin melko noloa, eihän ohjelmalla ole edes kättä, jota nostaa pystyyn voiton merkiksi.

Lähteet:

Kangasmaa, M. (2020) Kurssikerta 2. Luettu 27.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/

Haapalo, P. (2020) Kurssikerta 2. Luettu 27.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/haapalop/

Sarajisto, M. (2020) Kurssikerta 2. Luettu 27.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/matisara/

Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme ohjelmaan nimeltä QGIS. Ohjelma oli minulle täysin uusi, en siis ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt tai nähnytkään koko ohjelmaa. Ajatus tutustua täysin uuteen ohjelmaan kahdeksalta aamulla ei ole se kaikista mukavin, mutta tutustuminen sujui jopa melko hyvin.

Ensimmäinen tehtävämme kurssilla oli tuottaa kartta Itämeren alueen valtioiden typpipäästöistä. Kartta oli melko helppo toteuttaa, kunhan seurasi ohjeita. Tehtävää tehdessä tulin myös huomanneeksi hyvin sen, että QGIS ei todellakaan välitä ollenkaan väreistä. Kartan valmis väritys ei nimittäin ollut mitenkään esteettisesti kaunista katsottavaa, onneksi värien muokkaaminen oli kuitenkin melko helppo toimenpide. Kartan tekeminen oli yleisesti hyvää harjoitusta ohjelman perustoimintojen käyttöön.

Ensimmäisen kurssikerran kotitehtävänä oli toteuttaa vapaavalintainen koropleettikartta hyödyntäen Suomen kunnat 2015 -aineistoa. Valitsin aineistoksi kuntien palveluastetta prosentteina kuvaavan aineiston. Kartan laatimen oli aluksi hieman hankalaa, sillä ensimmäisestä kurssikerrasta oli jo melkein viikko aikaa. Viikossa ehtii selvästi unohtaa hyvin asioita. Hetken ohjelman kanssa leikkimisen sekä Moodlen ohjeiden lukemisen jälkeen muistini kuitenkin virkistyi. Tämän jälkeen kartan tuottaminen olikin jo melko helppoa. Myös kartan lisätietojen, kuten legendan ja pohjoisnuolen lisääminen oli vaivatonta.

Kuva 1. Kuntien palveluaste prosentteina, 2015

Kartasta (kuva 1) tuli mielestäni melko onnistunut ensimmäiseksi kartakseni ohjelman avulla. Eri prosenttilukuja kuvaavat värit erottuvat selkeästi toisistaan, tämä helpottaa kartan lukemista. Näin jälkikäteen tosin huomasin, että kuvaan olisi voinut lisätä otsikon sille, mitä kartta esittää.

Ensimmäisen harjoituksen jälkeen ohjelman käytöstä jäi melko positiviinen kuva. Kaikkien työkalujen löytäminen vaatii tosin vähän kärsivällisyyttä sekä parempaa tutustumista ohjelmaan. Ensimmäisen kartan laatiminen toimi siis hyvänä tutustumisena ohjelmaan, mutta kuten Alex Nylander kirjoittaa blogissaan, niin “jos edellä mainitut tehtävät tuntuivat jossain määrin helpoilta, odottanee seuraavilla kurssikerroilla paluu maankamaralle”. Seuraavia kurssikertoja siis odotellessa.

Lähteet:
Nylander, A. (2020) Kurssikerta 1: Kohti QGISiä ja sen yli! Luettu: 21.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/alny/