PAK-kurssin avausblogi

Ensimmäisen kurssikerran harjoitus

Tämä on ensimmäinen Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia -kurssin blogikirjoitukseni. Ensimmäisellä kerralla pääsimme tutustumaan MapInfon toimintaan. Kerron hieman siitä. Ensin mainitsen kuitenkin taustastani. Olen ns. “paluumuuttaja” maantieteen opinnoissani. Aloitin maantieteen aikanaan siihen aikaan, kun karttojen teon digitalisaatio oli vastan ns. vaiheessa. Elettiin varhaista 2000-lukua. Karttoja tehtiin myös käsin yliopistotasolla. Karttojen layerit eli kerrokset tarkoittivat silloin myös ns. skissipaperikerroksia, joita saatettiin latoa päällekkäin karttoja tehtäessä. Kun tietokonekartografia alkoi päästä toden teolla vauhtiin, siirryin muihin asioihin elämässä. Palattuani maantieteen pariin huomaan, että tietokonepohjaiset kartat ovat vakiinnuttaneet paikkansa maantieteessä. Tein itse asiassa jo viime vuonna Geoinformatiikan menetelmät -kurssin. ArcMap tuli oikein tutuksi. Siinä mielessä lähtökohdat tähän kurssiin lienevät ihan hyvät. MapInfo on kuitenkin oma lukunsa. Samoin kurssin aiheet, joten uutta opittavaa riittää varmasti. Ensi vaikutelmana MapInfo vaikuttaa olevan sukua ArcMapille, mutta kuitenkin omanlaisensa. Se vaikuttaa hieman jähmeämmältä, on opiskeltava enemmän miten asioita tehdään. MapInfo on ilmeisesti vanhempi kuin ArcMap, joten se selittänee asiaa. MapInfo on kuitenkin selvästi kehittynyt siitä vuosien takaisesta, jota seurasin kaverieni käyttävän 2000-luvun alussa. Positiivinen uutinen, josta en ollut aiemmin kuullut, on se, että on kehitetty Natural Earth, jota tutkimme kurssikerran aluksi. Toivottavasti käytämme sitä kurssilla jatkossakin, ja saamme siitä irti moniakin asioita!

Valitsin teemakartakseni tietoon tulleet rikokset Suomessa vuonna 2010 (Kts. Kuva 1.). Mietin myös teemakartan tekoa aiheesta ratkaistut rikokset. Mutta senhän voi tehdä myöhemmin – tästä on hyvä aloittaa. Heti ensimmäistä karttaa tehdessä tuli eteen hyvää kertausta. Miten tehdä koropleettikartta, jossa kunkin alueen saaman arvon ( ja siis värin) täytyy olla suhteellinen eikä absoluuttinen. Kartassani tuo arvo on promillea – siis rikosten suhde asukaslukuun * 1000. Kuten opettajamme Arttu kertoi tunnilla, Suomen “rikospääkaupunki” on Virolahti. Se erottuu kartan kaakkoiskulmassa ainoana kartan kirkkaankeltaisena kuntana. Huom. Kartan legendassa näkyy kategorioiden perässä luku sulkeissa. Se viittaa kategoriaan kuuluvien kuntien määrään. Syitä Virolahden synkkään ykkössijaan täytyy ensi alkuun vain arvailla. Toki rajanläheisyydellä lienee jotain tekemistä asian kanssa.

Kartasta erottuu vaaleankeltaisena toiseksi ylin kategoria, 77-493 tietoon tullutta rikosta tuhatta asukasta kohden. Tuossa kategoriassa ovat kartan perusteella ainakin Helsinki, Tampere, Turku ja Jyväskylä. Vihreän värinen kategoria on puolestaan 55 – 77 tuhatta asukasta kohden; kategoria kattaa suurimman osan Suomen pinta-alasta. Tämän kategorian kuntia on Suomessa tasaisesti kautta maan. Vihertävänsininen (riippuen tietokonenäytön ominaisuuksista) kateroria on puolestaan 38 – 55 promillea. Tämän kategorian kuntia Suomessa on melko tasaisesti läntisessä ja itäisessä Suomessa ja Lapissa (Sodankylä). “Rikoksettomimmat” eli tässä merkityksessä turvallisimmat kunnat on merkitty turkoosinsinisellä kategorialla. Näitä kuntia löytyy etenkin läntisessä Suomessa ja Ahvenanmaalla.

Tietoon tulleet rikokset v. 2010. (Lähde: MapInfo 2017)

Mielestäni tämä karttaharjoitus oli hyödyllinen. Koropleettikarttaa tehdessä tärkeintä olisi löytää mahdollisimman havainnollinen kategorisointi ja kategorioiden kuvaaminen väreillä. Mielestäni onnistuin noissa tavoitteissa kohtuullisen hyvin tämän kartan kanssa – lopullinen tulos riippuu toki näytön laadusta. Emme käyttäneet histogrammeja kategorioiden analysoimiseen. Sitä kannattanee harjoitella seuraavilla kerroilla.