Kolmannen kurssikirjan blogi – Järvisyys ja tulvaindeksit Suomessa

Tällä kerralla aiheina oli mm. tietokantojen yhdistäminen MapInfossa ja ulkoisen tiedon liittäminen ohjelman tietokantaan. Harjoittelimme sitä Afrikan kartan avulla. Myöhemmin siirryimme tarkastelemaan Suomea valuma-aluekartan avulla. Tehtävänä oli laatia koropleettikartta, jossa Suomen valuma-alueita luokiteltiin niiden tulvaindeksi avulla. Siihen päälle liitettiin tieto valuma-alueiden järvisyydestä (%) pylväsdiagrammien avulla. Kts. Kuva 1.

Afrikan karttaa tutkimme mielenkiintoisen datan avulla: timanttikaivosten, öljykenttien ja taistelukenttien määrää ja sijaintia. Näistä tiedoista voisi saada irti monenlaista tärkeää analyysiä esim. YK:n eri alajärjestöjä varten. Kysehän on tietty myös monien eri Afrikan maiden talouselämän kehityksestä. Minulla ei ole tässä viime kerran Afrikan karttaa analysoitavana. On kuitenkin tiedossa, että esim. Kongon demokraattisessa tasavallassa on paljon sekä kaivoksia että taistelukenttiä. Öljykenttiä on puolestaan mm. Nigeriassa runsaasti, ja sielläkin on ollut levotonta jo monia vuosia. Konfliktien alkaminen voi hyvin olla yhteydessä esim. timanttikaivostoiminnan aloittamiseen, ehkä jo kaivosten löytymiseen. Näitä muuttujia voisi tutkia esim. viimekertaisilla kahden muuttujan teemakartoilla. Analyysia saisi aikaan mm. vertaamalla, miten tuottavia timanttikaivokset ovat ja miten laajoja kyseisten maiden mahdolliset konfliktit ovat olleet (alueellisesti). Myös internetin käytön poskettoman suuri kasvu kautta Afrikan vuodesta 2000 lienee yhteydessä paitsi taloudellisen toiminnan kehitykseen myös konflikteihin. Linkkitorneja on paha pystyttää, jos viereisessä kylässä tai lähiössä käydään aseellisia taisteluja!

 Kuva 1. Valuma-alueiden tulvaindeksi ja järvisyys (%).

Tulvaindeksi kertoo keskiylivirtaaman suhteen keskialivirtaamaan. Suurin tulvaindeksi oli Varsinais-Suomen alueella, Aurajoen valuma-alueella. Kyseessä oli todellinen outlier, ainut valuma-alue, jossa tulvaindeksi oli yli 1000. Kuten Iivari Laaksonen pohtii kurssiblogissaan, on mielenkiintoista huomata käänteinen suhde valuma-alueiden järvisyyden ja tulvaindeksin välillä – Järvi-Suomessa on matalimmat tulvaindeksit. Samoin Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla on korkeat järvisyysprosentit ja matalat tulvaindeksit. Suurimmat tulvaindeksit Aurajoen jälkeen ovat puolestaan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä on vähän järviä tasaamassa jokien virtaamahuippuja. Toisaalta etenkin Pohjois-Pohjanmaalla joet jäätyvät järjestään talvisin. Keväisin syntyy helposti jääpatoja, jotka aiheuttavat osaltaan tulvia. Samoin pohjoisessa on miltei takuuvarmasti lunta, jonka sulaminen voi aiheuttaa virtaamahuippuja. Olisi suorastaan yllättävää, jos Pohjanmaan joet eivät tulvisi. Puhutaanhan ns. tulvatasangosta (flood plain), jollainen syntyy tyypillisesti joen alajuoksulle. Pohjanmaan olosuhteet tarjoavat tulvatasangolle hyvät edellytykset.

Lähteet:

Laaksonen, I. (2017). PAK-2017 -kurssin blogi. https://blogs.helsinki.fi/iilaakso/ Haettu 4.2.2017

Author: Hannu Pesonen

Maantieteen pariin palaaja vuosien tauon jälkeen!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *