Neljännen kurssikerran blogi

Neljännellä kurssikerralla harjoiteltiin ruutukarttojen tekoa ja uuden tiedon tuottamista MapInfossa maantieteellisten kohteiden avulla. Seuraavaa kertaa varten piti lisäksi harjoitella rasterikartan kiinnittämistä ohjelman koordinaatistoon, ja harjoittelimme seuraavaa kertaa varten myös digitoimista.

Varsinaisena tämän kerran luomuksena teimme kukin siis oman ruutukartan. Valitsin teemaksi yläkouluikäisten osuuden koko väestöstä pääkaupunkiseudulla. Tuloksena syntyi allaoleva kartta (Kuva 1.). Ruutukooksi valitsin lopulta 500 metrin ruudut. Mielestäni se on luonnollinen, helposti hahmotettava koko, joka mahdollistaa alueiden vertailun. Esim. 1 km:n kokoisista ruuduista saisi liian karkean kuvan. Päädyin luokittelussa neljään luokkaan. Kuten ruutukoon määrittely, kyseessä on visuaaliseen analyysiin perustuva ratkaisu. Viisi luokkaa tuottaisi ainakin tällä ruutukoolla nähdäkseni liian monimutkaisen kartan. Kartastani näkee, että lapsiperheet ovat sijoittuneet pääkaupunkiseudulla muualle kuin ns. Helsingin niemelle. Lapsiperheiden sijainti seuraa ainakin löyhästi moottori- ja pääväyliä. Kartassa näkyy hyvin Pohjois-Espoon harva asutus ja toisaalta esim. Vantaan maantieteellinen kaksijakoisuus.

Suurimmassa käyttämäni luokittelun kategoriassa on kieltämättä paljon haitaria – 15 – 67 prosenttia. Käytin luokittelussa Natural Break -jakoa. Ymmärtääkseni noin ison hajonnan syntyminen järkevimmälläkin jakomenetelmällä kuvastaa aitoa ilmiötä: Pk-seudun kotitaloudet – ja samalla monet pinta-alaltaan pienetkin asuinalueet ovat hyvin heterogeenisiä. Ruudukoilla voi kuvata myös absoluuttisia arvoja -tasakokoiset ruuduthan takaavat yhtenäisen lähtökohdan vertailulle. Päädyin kuitenkin käyttämään suhteellisia arvoja kartassani, sillä se mahdollisti paremman tilannekuvan saamisen. Mielestäni ruutukartta on oivallinen lisätyökalu aiemmin käyttämiemme karttojen ohelle. Sitä voidaan käyttää jonkin ilmiön tutkimiseen esim. koropleettikarttojen ohella. Sen luettavuus on parhaimmillaan yhtä hyvä. Allaolevan kartankin voisi tehdä myös koropleettina. Kumpaakin karttatyyppiä voidaan käyttää jopa rinnakkaiseen analyysiin.

Olen tyytyväinen allaolevaan karttaan. Mielestäni se on luettava ja samalla informatiivinen. Ainut, mikä harmittaa, on se, että sitä oli vaikea tuoda blogiin sopivan kokoisena. MapInfo oli kääntänyt Layout-ikkunan Landscape-muotoon, mutta sekään ei auttanut kuvaa blogiin siirtäessä. Onneksi .png-muodossa se on riittävän kokoinen. Kiinnitin kartassani huomiota tieverkon erottuvuuteen. Se auttaa ymmärtämään lapsiperheiden ja muunkin väestön sijoittumista pk-seudulle. Toki muun ikäisten sijoittuminen pk-seudulle ansaitsisi omat karttansa. Lisäksi olisi hyötyä esim. metsäalueiden vs. rakennettujen alueiden sijoittumisesta, työpaikkojen sijoittumisesta ja tietty koulujen sijoittumisesta. Koulut seuraavat lapsiperheitä yleensä viiveellä. Tätä ilmiötä olisi kiinnostava tutkia esim. pk-seudun rajoilla. Karttaani voi verrata hyvin esim. Anna Huusarin samalla kurssikerralla laatimaan karttaan, jossa hän esittelee 20-29 -vuotiaiden osuutta pääkaupunkiseudulla 250 m x 250 m -ruuduittain. Analyysiä toki hankaloittaa eri ruutukoot ja eri kategorioiden määrä. Karttoja vertaillessa huomaa kuitenkin, että nuoret aikuiset asuvat pk-seudulla keskittyneemmin tietyillä alueilla kuin yläkouluikäiset. Toisin sanoen perheet asuvat “hajautuneemmin” ympäri pk-seutua. Myös Tuulianna Herrasen kartta toimii hyvänä vertailukohtana omalle kartalleni. Hän kuvaa kartassaan 18 – 24 -vuotiaiden määrää pk-seudulla ruuduittain. Hän ei tosin kerro kartassaan, minkä kokoisia ruutuja hän käyttää. Arvioin niidenkin olevan 500 m -ruutuja. Vertaa karttaani myös Suvi Huovelinin karttaan, jossa hän esittelee pk-seudun omakotitalojen määrää. Selvää “overlap:ia” on havaittavissa suhteessa omaan karttaani.

 

Kuva 1. 13-16-vuotiaiden osuus pääkaupunkiseudulla 500 x 500 metrin ruuduittain. Osuudet vaihtelevat lähes nollasta prosentista aina 67 prosenttiin. Lähde: MapInfo 2017.

Lähteet:

Huusari, A. (2017). PAK-kurssin blogi. https://blogs.helsinki.fi/anhu/  Haettu 22.2.2017

Huovelin, S. (2017). PAK-kurssin blogi. https://blogs.helsinki.fi/suvihuov/ Haettu 22.2.2017

Herranen, T. (2017) PAK-kurssin blogi. https://blogs.helsinki.fi/tuuliann/ Haettu 22.2.2017

Author: Hannu Pesonen

Maantieteen pariin palaaja vuosien tauon jälkeen!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *