Viidennen kurssikerran blogi

Tällä kurssikerralla oli oikein tuhdisti tekemistä. Puran asiat tänne blogiini pala palalta. Kartan tarjoilin jo alkuun “makupalana”.

Käsittelimme itse asiassa tieteessä hyvin tärkeää kysymystä – inklusiivisyys vs. eksklusiivisyys. Tämä on eri tieteissä tuttu ns. Vennin diagrammeista. Puskurivyöhykkeethän eli bufferit ovat eräänlaisia Vennin diagrammeja, joissa ympyrät tai muut bufferit mahdollisesti risteävät toisten bufferien kanssa. Tällöin ollaan A u B – eli A ja B -unionin tilanteessa. Jos taas ilmiö löytyy vain jommasta kummasta bufferista tms., ollaan A v B -tilanteessa. Sovelluskohteiden miettimisessä vain mielikuvitus on rajana – buffereita voidaan käyttää hyvin monipuolisesti.

Tällä kerralla kertasimme kautta linjan MapInfon käyttöä. Tärkeää oli ensinnäkin yrittää kunnolla ja keskittyä ja toisaalta osata myös kysyä vetoapua muilta. Sanoisin, että yhteistyöllä osasimme kokonaisuutena MapInfon käyttöä jo hyvin. Kukin osasi aina jotakin. Huomasin, että Selection queryjen tekemisessä tarvitsen vielä harjoitusta. Sinänsä valintakriteerien laatiminen – esim. työikäisen väestön laskenta – ei tuottanut pulmia. Usein ongelmana on kiirehtiminen, jolloin ei ehdi hahmottaa monimutkaisia tietokantoja. Tämä näkyi myös bufferien laatimisessa, jossa piti samalla hahmottaa, millaisista väestö- ja toisaalta talomääristä pk-seudulla puhutaan. Paikkatietoaineistot ovat ainakin tähän mennessä olleet riittävän kattavia esim. bufferianalyyseihin. Tosin ihmettelin juna-asematehtävässä, missä olivat kaikki asemat Oulunkylän eteläpuolella. Bufferianalyysi edellyttää sekä kokonaistilanteen hahmottamista että (yleensä) myös manuaalista työtä eli digitointia. Tämä on hyvä pitää mielessä, sillä manuaalinen työ voi aina tuottaa epätarkkuutta. Tilanne on vastaava pisteiden ja viivojen digitoinnissa. Viivojen kanssa epätarkkuudet syntyvät vierekkäisten alueiden rajoilla, jonne voi syntyä erilaisia ylimääräisiä säikeitä. Yleensäkin alueiden rajoilla joutuu olemaan tarkkana – mitkä pisteet kuuluvat mihinkin alueeseen. Kaiken kaikkiaan analyysin rajoitteet taitavat olla kunkin käyttäjän korvien välissä, jos välttämättä sielläkään. Karttojen visuaalinen ilme on tietty oma lukunsa, mutta karttojahan voi parannella Corel Draw:lla tarvittaessa, eli en näe siinäkään ongelmaa.

 

Kuva 1. Uima-altaiden määrä pääkaupunkiseudulla.

Tällä kerralla selvitimme lisäksi mm. lentomelualueen vaikutusta ympäröiviin asuinalueisiin. Itsenäistehtävänä tein Uima-altaiden ja saunojen määrää ja osuutta kartoittavan tehtävän. Kts. Kuva 1. ja PAK-Viitoskerran tuloksia painamalla allaolevaa linkkiä – sen avulla saa ladattua tiedoston. Html-muodossa en saanut tuotua tiedostoa blogiini. Kuten kuvasta 1 näkyy, kaikkein uima-allasrikkain alue pääkaupunkiseudulla on Lauttasaari.

PAK-Viitoskerran tuloksia:

PAK-Viitoskerran tuloksia

Kaiken kaikkiaan tämä oli hyvin mieleenpainuva kerta, jolloin todella sai kääriä hihat. Kiitos Taigalle ja kumppaneille yhteistyöstä!

Author: Hannu Pesonen

Maantieteen pariin palaaja vuosien tauon jälkeen!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *