Viimeisen kurssikerran blogi

Viimeisellä kurssikerralla saimme käytännössä vapaat kädet valita mieleinen aihe, joka esittää kartalla. Tutkiskelin opettaja Paarlahden antamia linkkejä hyvän aikaa, varsinkin Google Docsissa ollutta GIS Data Repositories -tietokantaa. Totesin sen hyväksi jatkoa ajatellen kaikille maantieteen uralle tähtääville. Päädyin kuitenkin jo melko alkuvaiheessa valitsemaan teemakseni sadannan ja makeanveden resurssit Euroopan alueella. Nimittäin tämä liittyy kandidaatin tutkielmaani, jossa esittelen Euroopan alueella keskeisiä kaukoyhteyksiä (ns. teleconnections) ja niiden yhteyttä sadantaan. Löysin tarvittavan tilastoaineiston karttojani varten Eurostatin sivuilta. Käytin paikkatietokarttana Natural Earthin 1:50 miljoonaa (Cultural Vectors) -karttaa, jonka rajasin Eurooppaan. Eurostatin tuottama data Excel-taulukossa vaikutti heti laadukkaasti laaditulta. Tietokantaliitosvaiheessa tuli tiettyjä ongelmia, mutta lopulta sain laadittua järkevän näköisiä karttoja. Eniten keskittymistä vaatii itse asiassa koko vesitalouden kokonaisuuden hahmottaminen. Kannustankin blogini lukijoita pohtimaan, millainen yhteys kolmen karttani kaikilla muuttujilla on toisiinsa – sadanta, evapotranspiraatio, uusiutuvat makeanveden resurssit. Tarvittaessa kokonaisuuden hahmottamista helpottaa Eurostatin taulukon tutkiminen, ja laitankin sen linkiksi alle.

Kuva 1. kertoo  kartoistani tarkimmin sadannasta. Kartasta nähdään, että Ruotsissa ja Norjassa sataa enemmän kuin Suomessa, jossa puolestaan sataa suunnilleen saman verran kuin suurin piirtein saman kokoisessa Saksassa. Tässä vaiheessa todettakoon, että en näissä kartoissa noudata koropleettikarttojen perussääntöä – tunnusluku tulisi ilmoittaa suhteellisina arvoina; suhdelukuna. Esim. väkimäärään tai tässä tapauksessa pinta-alaan suhteutettuna. Etsin Eurostatin lukuisista tilastoista pinta-alatietoa, mutta en löytänyt. Oppia ikä kaikki – seuraaviin karttoihin kaivan tarvittavat pinta-alatiedot. Käydessäni läpi Eurostatia huomasin, että sieltä löytyi monenlaisia valmiita karttoja. Näemmä osassa niistä rikottiin myös tuota koropleettikarttojen “kultaista sääntöä”. Allaolevien karttojeni ratkaisussa on kuitenkin helppo pysyä jyvällä ainakin Kuvan 2. esittämissä tiedoissa – Sadanta vs. Todellinen evapotranspiraatio. Nähdään, että Ranskassa, Espanjassa ja Turkissa on sekä voimakasta sadantaa että voimakasta evapotranspiraatiota. Kolmannessa kartassa tutkin makeanveden resursseja ja naapurimaista tulevaa valumaa. Pohjoismaat pärjäävät hyvin tässä vertailussa. Muistetaan tosin, että tämä kartan esitystapa ei tee oikeutta Tanskalle. Päätin tehdä vielä neljännen kartan (Kuva 4.), jossa toteutuu oikeaoppinen suhteuttaminen – eli makeanveden resurssit / väestö. Nähdään, että osassa Euroopan maita makeanveden resurssit ovat niukahkot. On helppo kuvitella, että kuivina kesinä vedenkäytössä on oltava säästeliäs esim. Espanjassa ja Turkissa.

Kuva 1. Sadanta Euroopan alueella.

 

Kuva 2. Sadanta ja todellinen evapotranspiraatio Euroopan alueella.

Kuva 3. Uusiutuvat makeanveden resurssit ja naapurimaista tuleva valuma Euroopan maissa.

Kuva 4. Makeanveden resurssit (kuutiometreinä) suhteutettuna väkilukuun. Pitkän ajan keskiarvo. Islanti ja Norja erottuvat aivan omissa kategorioissaan. Vertaa esim. Ranskan, Espanjan ja Turkin sijoittumista tässä vertailussa kuviin 2 ja 3.

 

Mikäli Suomen sadannassa 1900-luvun alusta alkaen tapahtuneet muutokset kiinnostavat, suosittelen lukemaan Irannezhadin ym. (2014) artikkelin: Irannezhad_et_al-2014-International_Journal_of_Climatology tai LuK-tutkielmani: Miten sadanta on muuttunut Suomessa v2

Irannezhad (2014) esittelee artikkelissaan myös esim. Viron, Ruotsin ja Turkin sadannassa tapahtuneita muutoksia. Sadannan muutokset ovat keskeisimpiä ilmastonmuutoksen seurauksia. Ylläolevat kartat kertovat osaltaan, millaisia resursseja ja toisaalta haasteita Euroopan mailla saattaa olla edessään ilmaston edelleen lämmetessä. Pitkän ajan ennustehan on, että Pohjoismaissa sadanta kasvaa ja Välimeren maissa vähenee. Jotta ilmiön kokonaisuus hahmottuisi, pitää kuitenkin ottaa huomioon monia ilmakehän ilmiöitä. Tutkin kandidaatintutkielmassani niihin liittyen kaukoyhteyksiä: toistuvia ja pysyviä ilmanpaineen ja ilmavirtojen kierron anomalioita.

Luin kurssin viimeistä blogikirjoitustani varten Anna Haukan blogia. Oli mielenkiintoista lukea tietoa maailman kasvihuonekaasupäästöistä hiilidioksidi- eli CO2-ekvivalentteina. On hyvä, että hän tarttui näin ansiokkaasti tärkeään aiheeseen, joka on vallitsevan käsityksen mukaan vahvasti yhteydessä ilmastonmuutokseen. Muutenkin olen erittäin ilahtunut siitä, että Helsingin maantieteen laitos on selvästi lisännyt ilmastonmuutosta käsittelevää tutkimustaan. Todennäköisesti kasvaneet CO2-päästöt aiheuttavat muutoksia myös sadannassa, tai ainakin sen jakautumisessa, mitä puolestaan omat karttani kuvaavat.

On aika päättää tämä kurssi, mutta samaan hengenvetoon todeta, että ilmastonmuutoksen tutkiminen jatkuu omalta osaltanikin. The world won’t wait.

Kiitos opettaja Arttu Paarlahdelle ja kaikille, joiden kanssa oli ilo tehdä yhteistyötä kurssin aikana.

Peace out. ¡Adios! Tschüß!

Lähteet:

Haukka, A. (2017). Matkalla ympäri maailman… laukussa pelkkiä karttoja vaan – Kurssiblogi // Anna Haukka https://blogs.helsinki.fi/ahaukka/ Haettu 16.3.2017

Irannezhad, M., H. Marttila, B. Kløve (2014). Long-term variations and trends in precipitation in Finland. International Journal of Climatology 34: 3139–3153.

Natural Earth (2017). http://www.naturalearthdata.com/downloads/50m-cultural-vectors/ Haettu 3.3.2017

European Commission (2017). Eurostat. http://ec.europa.eu/eurostat/web/products-datasets/-/ten00001 Haettu 2.3.2017

http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=ten00001&plugin=1 Haettu 2.3.2017

Author: Hannu Pesonen

Maantieteen pariin palaaja vuosien tauon jälkeen!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *