Itsemääräämisteorian juuret

Edellisessä postauksessani esittelemäni itsemääräämisteoria alkoi Decin & Ryanin (2008) mukaan sen tutkimisella, mitkä seikat määrittävät sisäsyntyistä motivaatiota: miksi ihmiset toimivat usein, ei niinkään ulkosyntyisten insentiivien vaan toiminnan itsensä tuottaman tarpeentyydytyksen houkuttelemana. Tästä kehittyi ns. kognitiivisen arvioinnin teoria (CET, cognitive evaluation theory), joka tutki sitä, miten sosio-kontekstuaaliset tekijät tukevat tai tukahduttavat ihmisten autonomian vs. kyvykkyyden (competence) tarpeita ja täten vaikuttavat heidän sisäsyntyiseen motivaatioonsa. SDT:n siirtyessä empiiriseen vaiheeseen Deci ja Ryan (2008) kertovat kiinnittäneensä huomiota sisäistämiseen – miten ihmiset ottavat haltuun ja integroivat alkujaan ei-sisäsyntyisesti motivoituneita säännöksiä ja arvoja. Tämän seuraavan ns. miniteoriansa tutkijat nimesivät organismin integroinnin teoriaksi (OIT). Se tuo yhteen ajatuksen assimiloinnista, integroimisesta tai yhdistämisestä, ilmiöistä, jotka ovat olleet keskeisiä niin persoonallisuus- kuin kehityspsykologiankin teorioissa mm. Freudilla, Piaget’lla ja Rogersilla. OIT-teoria pyrkii selittämään, mikä helpottaa tai toisaalta estää tuota sisäistä integroivaa prosessia ja mitä puolestaan tuosta asian helpottumisesta tai estymisestä voi seurata. Sisäistyneiden samoin kuin sisäsyntyisten motiivien tutkiminen johti täyteläisempään yhteisöllisyyden käsitteen pohtimiseen psykologisena perustarpeena – kahden muun eli autonomian ja kompetenssin rinnalla. Deci ja Ryanin mukaan myöhemmin he täydensivät SDT-perhettä kausaliteetin orientoitumisen teorialla (COT) ja tuoreemmin ns. psykologisten perustarpeiden teorialla (BPNT), joka tutkii, missä määrin henkilökohtaiset ja sosiaaliset tapahtumat tyydyttävät ihmisen postuloimia tarpeita ja täten edistävät, vaihtelevissa määrin, terveellistä kehitystä sekä psykologista hyvinvointia.

Deci ja Ryan (2008) argumentoivat, että tarpeemme ovat välttämättömiä ravinteita (nutriments) psykologiselle kasvullemme, integriteetillemme (voidaan myös käyttää sanaa koheesio) sekä hyvinvoinnillemme. Psykologiset tarpeet voidaankin rinnastaa fysiologisiin: niissä molemmissa on kyse olosuhteista ja tuesta, joita ihmisenä tarvitsemme kukoistaaksemme. Tärkeä huomio on, että ihmisen ei tarvitse olla tietoinen tarpeistaan – eikä kulttuurin, jossa hän elää. Tarpeita voidaan tarkastella objektiivisina sen sijaan että subjektiivisina. Esimerkkinä tutkijat tarjoavat esim. lapsen, joka kasvuympäristössään saattaa oppia itsesäätelyyn, joka ohjaa pikemminkin kontrolloiduksi tulemiseen kuin autonomiaan. Silti hänen autonomian tarpeensa säilyy. Ihmiset saattavat myös defensiivisesti torjua jonkin perustarpeistaan, välttääkseen kokemasta asiaankuuluvaa vaillejäämisen tunnetta. Tällöin voidaan sanoa, että tuo torjuminen voi olla subjektiivista toimintaa, mutta torjunnan kohde eli perustarve kuten yhteisöllisyys sen sijaan objektiivinen asia. Ja siltikin: ihminen etsii SDT:n mukaan tietoisesti tai ei-tietoisesti em. “ravinteita” ja hakeutuu niiden asioiden/tilanteiden/ihmisten pariin, joissa perustarpeet tulevat tyydytetyiksi. Psykologisten perustarpeiden ajatellaankin energisoivan ihmisen käyttäytymistä pitkälti, ja monet haluamamme asiat johtuvat perustarpeiden dynamiikasta. Seuraavaksi esittelen hieman tarkemmin nuo kolme perustarvetta:

Autonomia eli vapaaehtoisuus*

Autonomian tarpeessa on kyseessä oman toiminnan itseorganisoituminen sekä vahvistetuksi tuleminen. Deci ja Ryan (2008) käyttävät deCharmsin (1968) termiä “being an origin”, jonka suomentaisin esim. alkuunpanijan roolin tunne. Yleisemmin: autonomia koskee vapaaehtoisuuden tunnetta ja sitä, että oma toiminta tuntuu koherentilta. Autonomian vastakohta ei ole riippuvaisuus vaan heteronomia – tunne siitä, että omaa itseä ohjaa ulkoiset tai sisäiset voimat, jotka tuntuvat itselle vierailta.

Kompetenssi eli kyvykkyys

Kompetenssissa on kyse siitä, että ihminen kokee voivansa toimia tehokkaasti – eli kokien mahdolliseksi toteuttaa, laajentaa ja ilmaista omia kykyjään. Kompetenssin tunnetta ruokkii se, että kohtaa haasteita, jotka ovat optimaalisen haastavia ja joista saa positiivista palautetta. Sen sijaan liian vaikeat tai helpot haasteet nakertavat kyvykkyyden tunnetta. Uskon, että meillä kaikilla on asiasta esimerkkejä niin opinnoista kuin työelämästäkin. Taustalla on hallinnan tunteen vahvistuminen vs. heikentyminen.

yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys viittaa tunteeseen, että on yhteys muihin ihmisiin ja että on kuulumisen tunne (sense of belonging) oman yhteisönsä sisällä. Tämän perustarpeen täyttyminen sisältää tunteen, että on merkityksellinen & tärkeä muille, mistä kertoo usein muiden halu suoda tukea ja hoivaa itselle ja toisin päin muiden halu ottaa ihmisen välittäminen vastaan.

Deci ja Ryan (2008) huomauttavat, että perustarve ei ole sama asia kuin motiivi tai mitä voitaisiin suomeksi kutsua halu-tarpeeksi (desire). Kriteereinä tässä on em. kasvu, koheesio ja hyvinvointi, jotka kolmen perustarpeemme kautta ovat välttämättömiä.  Jos sen sijaan perustarpeet eivät tule kohdatuiksi tai täytetyiksi, tutkimusten mukaan ihmisen motivaatio ja hyvinvointi laskevat. Deci ja Ryan esittävät, että tämä verrattain kapea tarpeiden määritelmä on vastaus siihen hyvin tyypilliseen kritiikkiin, että tarveteoriat ovat lähinnä loputtomia listoja ilmaistavissa olevista tarpeista. Periaatteessa sama riski väijyy joissakin muissakin osissa psykologiaa: että ihmisen toimintaa selitetään puhtaan deskriptiivisesti loputtomilla käsitteillä – esim. ihmisen eri ominaisuuksilla tai tendensseillä. Usein tällainen selitystapa on pikemminkin tautologista tai mikä vielä harmillisempaa – kehämäistä päättelyä. Kirjassaan Arkipsykologiasta aivotutkimukseen Vesa Talvitie puhuu jopa “laatikkoleikeistä”, joissa ihmisen toimintaa selitetään laatikoiden avulla, joiden sisältöä ei tosin kyetä selittämään. SDT:n vahvuus olisi siis ennen kaikkea siinä, että se tuottaa testattavia hypoteesejä siitä, mikä vaikuttaa ihmisen kasvuun, integriteettiin ja hyvinvointiin.

 

*Esim. Frank Martelan käyttämä suomennos

Author: Hannu Pesonen

Maantieteen pariin palaaja vuosien tauon jälkeen!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *