Ensimmäinen kurssikerta – mitä opin?

Harjoittelimme ensimmäisellä kurssikerralla QGIS -paikkatieto-ohjelmiston käyttöä. Ohjelmisto tuntui aluksi vaikealta käyttää, mutta pienellä harjoittelulla ohjelman käyttäminen “aukesi”. Tosin vaatii vielä paljon lisää harjoittelua, että tulen hyväksi kyseisen ohjelman käyttämisessä. Ohjelmassa on hyvin paljon erilaisia työkaluja, joista emme käyttäneet vielä lähellekään kaikkia.

Teimme harjoituksena QGIS -ohjelmistossa kartan, jossa näkyy eri maiden osuus Itämeren typpipäästöistä. Kartta siis kuvaa maita ja niiden osuutta Itämeren typpipäästöistä. Karttaa tutkiessa huomaa, että Puola on Itämeren alueen maista suurin typpisaastuttaja. Virolla taas ei ole typpipäästöjä juuri ollenkaan.

Uskon osaavani nyt ainakin alkeet QGIS -ohjelmiston käytöstä ja tehdä yksinkertaisia karttoja ohjelmiston avulla. Kuinkas sitten kävikään? Ks. seuraava harjoitus… Taidan tarvita vielä lisää opetusta karttahommien parissa.

Kotona tehtävänä harjoituksena oli tarkoitus yrittää tehdä teemakartta  vuoden 2015 kuntajaon pohjalta haluamillani muuttujilla. Tein harjoituksen kaksi kertaa. Ensimmäisellä yrittämällä keskiviikkona yritin tehdä harjoitusta monta kertaa erilaisilla muuttujilla, mutta tein ilmeisesti jotain väärin, sillä laskutoimituksen jälkeen mitään ei ilmestynyt karttaan. Yritin katsoa ohjeista, mutta siellä ei näkynyt mitään, mitä olisin tehnyt väärin ja ohjeet oli muutenkin tehty kurssikerralla tehdylle teemakarttaharjoitukselle. Turhauduin ja ajattelin, ettei ohjelman käytöstä tule mitään. En osaa mitään.

Toisella kertaa yritin kyseisen harjoituksen tekemistä sunnuntaina. Mikäs olisikaan sen kivempaa tekemistä laiskana sunnuntaina kuin QGIS -ohjelman kanssa temppuilu? Ja tällä kertaa kartan tekeminen jopa onnistui ihan hyvin. Muutamia kommervenkkejä en kuitenkaan saanut korjattua vaikka yritin seurata videota orjallisesti.

Noh, ensimmäisenä on huomattava legenda. En jostain syystä saanut ollenkaan valikkoa “item properties” näkyviin, josta legendan karttaselitteitä voi muuttaa. Toiseksi on huomattava se, että ruotsikielisten määrä näkyy jostain syystä desimaalilukuna eikä prosenttilukuna. Mikähän tässäkin oli pielessä? Yleisilmeeltään kartta on kuitenkin melko selkeä ja helppolukuinen.

Kartasta huomaa melko nopeasti, että ruotsinkieliset ovat keskittyneet Pohjanmaan rannikoiden kuntiin sekä Etelä-Suomeen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Pohjanmaalla asuu paljon suomenruotsalaisia esim. historiallisista syistä. Legendan info on puutteellista, sillä en tiennyt onko ruotsin kielen puhujat suhteutettu kymmeniin, satoihin vai tuhansiin kuntien asukkaisiin. Lisäksi luokkajako on kartassa hieman jännä. Suurin osa kartasta on valkoista eli siellä asuu 0-0,14% ruotsinkielisiä. Luokkajako on siis hieman epätasainen, eivätkö tasaisemmat luokkavälit olisi paljon selkeämmät? Luokkajaoista ja niiden merkityksellisyydestä tietämätön lukija, joka ei tuntisi aineistoa, josta teemakartta on tehty, pitäisi varmasti karttaesitykseni kartografista tasoa melko normaalina ja saisi kartasta nopeasti tiedon, missä kunnissa asuu suhteessa eniten ruotsinkielisiä.

Kurssitoverini Lappalainen (2021) on tehnyt vastaavanlaisen kartan, mutta ruotsinkielisten sijaan kartalla ovat esitettyinä saamenkieliset. Hän on saanut kartan legendan hieman paremman näköiseksi, mutta kuten omassanikin kartassa, hänen kartassaan hämmennystä herättävät kielen puhujamäärien epäselvä suhteuttaminen sekä jännä luokkajako.

Ensimmäisen kurssikerran harjoituksesta jäi sekä turhautunut että helpottunut olo. Turhautunut siksi, että ensimmäisellä yrittämällä QGIS:llä kartan tekeminen ei onnistunut ja ajattelin luovuttaa. Kuitenkin toisella yrittämällä kartan tekeminen onnistui ja sen jälkeen helpotus oli päällimmäisenä tunteena. Osaanhan minä kuitenkin jotain! Kuitenkin tarvitsen vielä paljon harjoitusta ohjelman käytössä, mutta odotan kuitenkin innolla mitä tulevat kurssikerrat tuovat tullessaan.

Lähteet:

Helmi Lappalainen (2021), <https://blogs.helsinki.fi/laphelmi/>