Neljännellä kurssikerralla sukelsimme ruututeemakarttojen ja rasteriaineistojen maailmaan. Kurssikerran lopussa harjoittelimme vielä teiden ja rakennusten digitoimista rasterikartan päälle, mikä olikin jo tuttua Tiedon esittäminen maantieteessä -kurssilta. Kotitehtävänä oli harjoitella laatimaan itse ruututeemakartta valitsemastaan aiheesta. Valitsin aiheeksi muunkielisten määrän pääkaupunkiseudulla. Tuottamani kartta näkyy kuvassa 1.
Kartasta voidaan suurpiirteisesti nähdä, mihin muunkieliset ovat sijoittuneet pääkaupunkiseudulla. On hieman epäselvää, mitä tarkalleen tarkoitetaan “muunkielisillä”, mutta uskoisin kyseessä olevan kaikki muuta kieltä kuin ruotsia puhuvat, sillä heille oli aineistossa oma tietokantansa. Muunkieliset ovat sijoittuneet kartan mukaan pääosin Itä- ja Pohjois-Helsinkin ja muutamaan eri paikkaan Espoossa ja Vantaalla. En usko, että henkilö, joka tuntee jo valmiiksi pääkaupunkiseutua, saisi kovin paljon uutta informaatiota kartasta, sillä uskoisin heidän jo suurpiirteisesti tietävän, missä muunkieliset asuvat.
Myös Liisa Ahokas on pohtinut tätä blogissaan (2021), sillä hän on tehnyt kartan samalla aineistolla kuin minä. Hän on myös sitä mieltä, että henkilö, joka ei tunne pääkaupunkiseutua ollenkaan, ei saisi kartasta juurikaan irti, sillä kartassa ei esitetä esimerkiksi paikannimiä tai alueiden rajoja. Olen samaa mieltä hänen kanssaan, sillä kartasta saisi paljon selkeämmän ja helppolukuisemman lisäämällä sinne esimerkiksi kuntien rajat ja tärkein paikannimistö. En kuitenkaan tehnyt tätä, vaikka se olisi ollut varmasti melko helppo homma. Huomasin myös, että Liisalla oli kartassaan eri luokkajako kuin minulla. Tässä kartassa Liisan kartan mukainen tarkempi luokkajako olisi toiminutkin ehkä paremmin. Tekemäni ruututeemakartan luettavuus on kuitenkin hyvä ja mielestäni jopa visuaalisesti melko onnistunut.
Kartasta huomaa sen, että ruudut, joissa on paljon muunkielisiä, ovat keskittyneet tietylle alueelle erityisesti Itä-Helsinkiin. Itä-Helsinki on ollut perinteisesti kansainvälinen, maahanmuuttajien suosima alue. Siihen saattavat vaikuttaa taloudelliset syyt ja vaikkapa se, että jos alueella asuu jo valmiiksi tuttuja henkilöitä, on todennäköistä että maahanmuuttajat muuttavat juuri tuttujensa luokse. Lisäksi segregaatio eli eri sosiaalisten ryhmien (muunkielisten) keskittyminen omille alueilleen näkynee tekemässäni kartassa.
Pohdintaa
Ruututeemakartalla on hyväksyttävää esittää absoluuttisia arvoja, koska kaikki ruudut ovat keskenään samankokoisia, tässä tapauksessa neliökilometrin kokoisia. Sen sijaan olisi vääryyttä esittää esimerkiksi kuntien välisiä eroja muunkielisten lukumäärässä absoluuttisina arvoina, koska kunnat ovat keskenään erikokoisia. Tekemässäni kartassa on ihan kannattavaa ja selkeää esittää lukumäärät absoluuttisina arvoina.
Ruututeemakartoissa aluejako perustuu tilastoruudukkoon, eivätkä ne ole minkään hallinnollisen aluejaon mukaisia, tosin kuin koropleettikartoissa. Kuten aikaisemmin sanoin, koropleettikartan arvoja ei tulisi esittää koskaan absoluuttisina arvoina, koska ne kuvaavat jotain ilmiötä laajemmalla alueella eli pinta-alaltaan suurelle alueelle sijoittuu enemmän muuttujia. Tämä vähentää erikokoisten kohteiden vertailukelpoisuutta, jos niitä yrittää esittää absoluuttisina arvoina. Tässä mielessä ruututeemakartan informaatioarvo on suurempi kuin koropleettikartan: ruututeemakartta kertoo alueen sisäisiä vaihteluita. Lisäksi koropleettikartassa pinta-alaltaan suuriin alueisiin kiinnittää enemmän huomiota ja ne vievät “visuaalisesti enemmän tilaa” pieniin alueisiin verrattuna. Kuitenkin, koropleettikartta on erinomainen karttatyyppi vaikkapa silloin, kun halutaan kuvata jotain ilmiötä suhteellisesti Euroopan maiden välillä.
Lähteet:
Ahokas, Liisa. Rasteria ja muuta kivvaa, 2021. <https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/>. Luettu 15.2.2021.