Viides kurssikerta: bufferointia

Viidennellä kurssikerralla teimme suurimman osan ajasta itsenäisiä tehtäviä, joiden tarkoituksena oli vahvistaa aiemmin opittuja asioita. Kurssikerran alussa tutustuimme QGIS:ssä kuitenkin muutamaan hyödylliseen työkaluun, joita tarvittaisiin itsenäisten tehtävien tekemisessä. Erityisen tärkeä työkalu oli bufferointityökalu, jonka avulla voi määrittää halutun kohteen ympärille haluamansa kokoisen vyöhykkeen. Hyödynsimme viime kerralla luomaamme aineistoa Pornaisista ja kokeilimme bufferoida kartalta alueen, joka sijaitsee 1km päässä terveysasemasta. Bufferoinnin eli puskuroinnin avulla voidaan valita kartalta kohteita, kuten rakennuksia, tältä alueelta. Näin saadaan selville kaikki rakennukset, jotka sijaitsevat 1 km säteen sisällä terveysasemasta.

Itsenäiset tehtävät

Itsenäisissä tehtävissä määrittelimme bufferivyöhykkeiden avulla esimerkiksi Helsinki-Vantaalla korkean lentomelun alueella asuvien ihmisten määrän sekä alle 500 metrin päässä lähimmästä juna- tai metroasemasta asuvien ihmisten määrän. Itsenäiset tehtävät eivät olleet helpoimmasta päästä, varsinkin viimeinen tehtävä. Tehtäviin täytyi keskittyä jakamattomalla huomiolla ja ne vaativat bufferivyöhykkeiden tekemisen lisäksi päättelyä ja aiemmin opitun tiedon soveltamista. Tehtävien parissa pystyi testaamaan tämänhetkiset taidot QGIS -ohjelmiston parissa. Saamani tehtävien vastaukset näkyvät kuvassa 1. Oikeita vastauksia tärkeämpää oli kuitenkin asioiden ymmärtäminen.

Kuva 1.
Kuva 2. Uima-altaiden määrä asuinalueittain pääkaupunkiseudulla.

 

Mitä osaan?

Tämä harjoitus oli vaikea, ja varsinkin viimeisen osan tekemisessä jouduin käyttämään paljon aikaa pelkästään sen miettimiseen, miten se olisi QGIS:ssä mahdollista tehdä. En ole ollenkaan tyytyväinen saamaani lopputulokseen (karttaan). Minua turhauttaa todella paljon se, etten saanut tehtyä pylväsdiagrammia kartalle ja uima-altaiden määrää näkymään asuinalueittain. Kurssitoverini Sanna Jantunen (2021) oli tehnyt saman tehtävän kuin minä, ja hän olikin onnistunut siinä paljon paremmin. Hänen uima-allaskarttansa näyttää oikeanlaiselta ja helppolukuiselta, tosin kuin minun… Luulin olevani QGIS:n käytössä ihan hyvä, mutta en ainakaan näin soveltavan tehtävän käytössä ilmeisesti olekaan niin hyvä, ja se turhauttaa.

QGIS:ssä työkalut, joiden käytön osaan parhaiten, on varmaan erilaisten tietokantojen ja tasojen liittäminen ohjelmistoon, sekä “select attributes” -toiminnot. “Select attributes” -toimintoja voi käyttää erilaisten kohteiden etsimiseen kartalta. Lisäksi karttojen tekeminen onnistuu minulta melko hyvin ja se on melko helppoa.

Koen kaipaavani lisäharjoitusta ehkä vähän kaikessa? En osaa eritellä spesifimmin, että missä. Minulla on selkeä tunne, että osaan kyllä tehdä asiat, mutta sen oivaltaminen, miten jokin asia tehdään QGIS:ssä parhaiten ja helpoiten, vaatii ehkä hieman rutiinia.  Kuitenkin, QGIS:n perusasioiden hallinta tuntuu olevan minulla ihan ok tasolla. Yksinkertaisten vektori-, ja rasteriaineistojen analyysi sujuu. Viiden kurssiviikon jälkeen tuntuu, että kaikista keskeisimpien QGIS-toimintojen, kuten tietokantojen avaaminen ja yhdistäminen, kohteiden valitseminen ja niiden yksinkertainen analysointi esimerkiksi tilastojen avulla ja ilmiöiden tulkinta sekä visualisointi kartalla on hallinnassa ihan hyvin.

Tällä harjoituskerralla teimme paljon puskurivyöhykkeitä, ja ne vaikuttivat todella mielenkiintoisilta ja hyödyllisiltä. Bufferoinnin avulla siis rajataan kartalta jokin vyöhyke tietyn ominaisuuden suhteen, esimerkiksi rakennuksen ympäriltä. Sen avulla voidaan vaikkapa laskea kohteiden määrä puskurivyöhykkeen sisäpuolella. Lisäksi puskurivyöhykettä voisi käyttää vaikkapa potentiaalisen kokouspaikan etsimiseen: sellainen paikka, jonka ympärillä on mahdollisimman monta kokousvierasta palvelevaa hotellia ja ravintolaa 500 metrin etäisyydellä kokouspaikasta.

Yksi QGIS:n vahvuuksista on se, että se pitää sisällään valtavan määrän erilaisia työkaluja. Toisaalta tämä vaatii PALJON perehtymistä ja kattavaa opetusta, aivan niin kuin meillä on ollutkin tähän mennessä. 😉 QGIS on oikeastaan vasta ensimmäinen paikkatieto-ohjelmisto, jota olen käyttänyt, mutta tämän kattavan perehdytyksen avulla sen käyttäminen tuntuu loogiselta ja helpohkolta. En tiedä, olisiko muihin paikkatieto-ohjelmistoihin helpompi perehtyä QGIS:n jälkeen tai olisiko niissä samankaltaisia toimintoja kuin QGIS:ssä. Aika näyttäköön sen opintojen edetessä.

Jantunen, S. Kurssiblogi. <https://blogs.helsinki.fi/smjantun/>. Viitattu 19.2.2021

One Reply to “Viides kurssikerta: bufferointia”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *