Kuudes eli toiseksi viimeinen kurssikerta taitaa olla suosikkini tähän mennessä olleista kurssikerroista, sillä kurssikerta oli helppo ja mielenkiintoinen, eikä meidän tarvinnut opetella taas miljoonittain uusia juttuja QGIS:ssä. Kurssikerran aluksi keräsimme dataa asuinalueiltamme. Datan kerääminen tapahtui Epicollect5 -sovelluksen avulla lähiympäristössä liikkuen ja sovelluksen sijaintitietoa hyödyntäen. Tutkimme kaupunkiympäristön turvallisuutta ja viihtyisyyttä kävelijän näkökulmasta. Toimme datan sitten QGIS:iin ja teimme siitä interpoloimalla teemakartan, joka näkyy kuvassa 1. Epicollect5 -sovelluksen käyttäminen oli minulle tuttua ja se oli minulla jo valmiiksi puhelimessani, sillä satuimme tekemään aivan samantyyppisen projektin lukiossa mantsan neloskurssilla aktiivisen opettajamme ansiosta… xD Senkin ansiosta tämän tehtävän tekeminen oli hyvin mielekästä. Olin itse asiassa Julianan kanssa samassa lukiossa, joten hänellä on sovelluksen käyttämisestä samankaltaisia kokemuksia.
Itsenäinen tehtävä
Kurssikerran lopussa oli itsenäistä työskentelyä. Tarkoituksena oli oppia muokkaamaan internetistä löytyvää dataa sellaiseen muotoon, jotta se voidaan sijoittaa suoraan kartalle sekä pistemäisen aineiston esittämistä kartalla. Hain internetistä dataa erilaisista hasardeista: maanjäristyksistä (ncedc.org/anss/catalog-search.html) ja tulivuorista (https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-data#). Maanjäristysdata ladattiin csv.-tiedostona ja sitä piti muokata notepadissa sopivaan muotoon. Muokkasin myös tulivuoridatan tsv.-tiedostosta csv. -tiedostoksi, vaikka sen olisi saanut ilmeisesti sellaisenaankin QGIS:iin…
Tein kolme erilaista karttaa. Ensimmäisessä kartassa (kuva 1) näkyvät maanjäristykset vuosilta 1950-2013, joiden magnitudi oli yli 6. Toisessa kartassa (kuva 2) näkyvät kaikki tulivuoret maapallolla. Kolmannessa kartassa (kuva 3) olen yhdistänyt nämä aineistot.
Kartat ovat melko havainnollistavia ja niistä saa nopeasti käsityksen, missä päin tulivuoria ja voimakkaita maanjäristyksiä maapallolla on. Oppimateriaalina kartat siis toimisivat melko hyvin. Kartoista on huomattava se, että alueet, joissa esiintyy voimakkaita maanjäristyksiä, on usein myös tulivuoria. Tulivuorten määrä ja maanjäristykset eivät kuitenkaan korreloi keskenään, vaan tulivuoria ja maanjäristyksiä esiintyy molempia erityisesti litosfäärilaattojen saumakohdissa. Lisäksi Tyynenmeren tulirenkaan alueella esiintyy huomattavasti maanjäristyksiä ja tulivuoria. Maanjäristyksiä esiintyy kartan mukaan paljon myös merellä, jossa ei taas välttämättä ole tulivuoria.
Tuottamani kartat sopisivat hyvin nimenomaan hasardimaantieteen opetukseen: tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset ovat luonnonhasardeja, jotka vievät satojen ihmisten hengen joka vuosi. Jos olisin opettaja opettamassa tätä aihetta, haluaisin, että opettamani henkilöt ymmärtäisivät sen, missä maanjäristyksiä ja tulivuoria esiintyy maapallolla ja mitä seurauksia niillä voi olla alueella asuville ihmisille. Lisäksi jos opettaisin asiaa luonnonmaantieteen kurssilla, tutkailisimme myös karttaa litosfäärilaattojen saumakohdista (kuva 5) ja vertailisimme sitä tulivuorten ja maanjäristysten esiintymispaikkoihin. Opiskelijoiden olisi tärkeää ymmärtää se, mitä kaikkia seismisiä ilmiöitä litosfäärilaattojen saumakohdissa esiintyy.
Ville Väisänen (2021) on pohtinut blogissaan pohjoisnuolen ja mittakaavan jättämistä pois tekemistään maailmankartoista. Huomasin itse tehneeni saman, vaikkakin epäintuitiivisesti. Ville perusteli päätöstään sillä, että ei ole nähnyt kovin monessa maailmankartassa pohjoisnuolta. En minäkään ajatellut, että se olisi mitenkään välttämätön maailmankartassa, joten jätin sen hänen tapaansa pois.
Lähteet:
Häkkilä, J. <https://blogs.helsinki.fi/julihakk/2021/02/28/6-interpoloimista-ja-hasardikarttoja/>, luettu 28.2.2021
<https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_earthquakes_in_2020>, luettu 24.2.2021
Litosfäärilaattakuva: <http://www.geologia.fi/wp-content/uploads/2018/05/mannerlaatat_kutvonen.jpg>
<https://ncedc.org/anss/catalog-search.html>. Luettu 23.2.2021
<https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search>. Luettu 23.2.2021
Väisänen, V. Villen GIS-blogi. <https://blogs.helsinki.fi/villvais/> Luettu 24.2.2021