Pornaisista Yhtenäiskoululle – viidettä kertaa QGisin tykönä

Viidettä kertaa rupattelujen parissa ja kurssista on jäljellä vielä muutama kerta jäljellä. Kuulemma ensi kerralla mennäänkin sitten reippailemaan ulos, mutta pysytään vielä tässä kerrassa ennen kuin rynnätään vielä mihinkään. Toivottavasti blogista perillä olevat ovat viettäneet varsin mukavan viikon omilta osiltaan – niin on tehty myös täällä, joskin melko kiireisissä merkeissä.

Viidennellä nelituntisellamme tosiaan ei tehty paljoakaan mitään visuaalisia esityksiä vaan paneuduttiin selvittämään tietoa QGisiin ladattujen erilaisten aineistojen pohjalta. Osassa tapauksissa olisi periaatteessa jokin taulukkolaskentaohjelmista (Excel, LibreOffice Calc) rittänyt vallan mainiosti, mutta sitten oli paljon myös sellaista aineistoa jota varten oli osattava käyttää QGisin työkaluja saadakseen nyt mitään irti aineistosta. Opettajamme Artun seurassa teimmekin näitä harjoituksia eteenpäin jälleen hyvässä opastuksessa. Kun viime kerralta kesken jääneet Pornaisten tiet ja talot oli saatu merkittyä ja bufferoitua, olikin aika jatkaa kohti lentävämpiä aineistoja. Lentokoneista ja toiminnasta kiinnostuneena tehtävänannotkin olivatkin minulle varsin miellyttäviä – tämän kirjoituksen ohessa varmaan nähdäänkin eräitä hetkiä aineiston parissa puurtamisesta kuvakaappauksien muodoissa (noh, jälkikäteen ajateltuna ei minulla tainnutkaan olla kuin tuo yksi kuvakaappaus). Kun lentometelit olivat selvitetty Helsinki-Malmin ja Helsinki-Vantaan osalta, jatkui loputtomalta tuntuva uurtaminen kouluaineiston parissa kun tehtävänä olikin selvittää eräitä mielenkiintoisia faktoja helsinkiläisen Yhtenäiskoulun oppilaista tällä haavaa ja tulevaisuudessa.  Eipä siinä mitään, kaikki saatiin tehtyä, joskin on myönnettävä että muutamat ärräpää tuli päästeltyä tietojen selvittämiseen liittyvän suuritöisyyden johdosta. Lopussa kaikki olikin kuitenkin selvitetty ja tehtävänannot urhoollisesti läpikahlattu. Kirjoituksen ohessa on vielä lopuksi näitä selvitettyjä tietoja erilaisista tehtävänannoista!

Tässä vaiheessa voisi olla hyvä paikka vielä kerrata mitä kaikkea onkaan tullut oppineeksi. Reflektoivan pohdiskelun sytykkeenä toimikoot muutamat pikku toimet QGisissä joitten hallitseminen on osoittautunut varsin hyödyllisiksi taidoiksi opintojen parissa.  Tämänhetkisen paikkatieto-osaamiseni perusteella voisin sanoa että hallitsen hyvin esimerkiksi QGisin aineistoliitoksen tietokantojen välillä – onhan tuota nyt tultu tehtyä melko moneen väliin kurssin aikana. Nostaisin tämän melkein jopa tärkeimmäksi taidoksi tähän mennessä koetun perusteella – joka oppitunti on ollut aina tarvetta jos nyt jonkunmoiselle aineistoliitokselle aineistojen välillä. Aineistojen liitokseen liittyvät pikkuyksityiskohdat ovat pääosin onneksi hallussa. Aineiston visualisoiminen ja siihen liittyvät pikkuasiat ovat nekin jo melko hyvin hallussa enkä usko että törmäisin suuriin vaikeuksiin jos minut repäistäisiin tästä paikalta visualisoimaan jotain QGisiin syötettyä aineistoa. Tältä osin olemme jo varsin hyvin kouliutuneet kurssin aikana – kiitos vain opettajallemme joka jaksaa opastaa eteenpäin esimerkillisellä mallillaan. Uusien sarakkeitten luonti olemassa olevasta tietokannasta tai vaikkapa bufferivyöhykkeitten luominen tieaineistossa eivät tuota suuria murheenkyyneleitä. Tietysti on myös paljon sellaista mitä on tullut tehtyä opettajaa seuraten mutta joka on syystä tai toisesta jäänyt vähemmälle sisäistämiselle. Omalta osalta saattaisikin tarvita lisää tutustumista ruudukon luomiseen. Toisaalta monet työkalut ”Geoprosessing Tools” nimisen alavalikon yhteydessä tuntuvat edelleen saavan aikaan yleistä hämmennystä niitten käytettävyydestä ja käyttötarkoituksista vaikka muistan käyttäneeni näitäkin työkaluja aina silloin tällöin. Kenties olisikin hyvä idea uhrata lisäaikaa näitten työkalujen sisäistämiseen.

Joka tapauksessa, haluan nostaa erään asian pinnalle hyvänä esimerkkinä ongelmakohdasta. Pidän QGisin käytön suurena ongelmana jatkuvaa pienten vaiheitten muistamista – jos jokin pieni asia unohtuu tai jää tarkastamatta, voi edessä olla turhauttava uudelleenaloitus projektin parissa. Sitten kun näitä pikkuasioita on useampaa muistettavaa sorttia, voi siinä mennä helposti muutaman pikkutoimen sisäistäminen heikommin ja aikaansaada harmaita hiuksia myöhemmin projektien parissa. Omalta osaltani tämä konkretisoitui varsin hyvin yrittäessäni muodostaa bufferivyöhykettä lentokenttien ympärille selvittääkseni asukaslukua tietyn etäisyyden päässä. Jos kaksi tasoa oli määritetty eri projektioihin QGisissä tuli bufferivyöhykkeestä usein sellainen, mitä nyt ei olisi ainakaan halunnut saada tehdyksi. Piirsin aluksi Malmin lentokentän kiitotiet uuteen tasoon jonka projektio nyt jäi tarkastamatta vastaako se muiden tasojen käyttämää projektiota. Bufferivyöhykettä luodessa vahinko kävikin ilmi varsin nopeasti kun QGis alkoi piirtää suunnattoman suurta bufferivyöhykettä lentokentän ympärille – kaukaallekin zoomattuna vaikutti siltä, ettei bufferizonella ole rajoja ja tuohon vyöhykkeeseen mahtuu helposti 10000 kilometriä asukkaita sisäänsä sen sijaan, että QGis piirtäisi nätin vyöhykkeen kilometrin päähän kiitoteistä. Kävikin ilmi että uutta vektoritasoa luodessa on muistettava tarkistaa se projektio, mihinkä taso luodaan. Omalta osaltani tuo oli jäänyt huolimattomuuttani tekemättä ja kiitotien rajat oli kaiken vaivan jälkeen piirrettävä sitten uudelleen tasolle jonka projektioasetukset olivat sopusoinnussa muitten tasojen projektioasetusten kanssa. Ärsytti. Ja työ oli taas aloitettava yhtä vaihetta aiemmin…monet hetket ovatkin menneet pieleen tämänkaltaisten sinänsä pienien mutta lopulta kriittisiksi muodostuvien kömmähdyksien johdosta. Voi kunpa sitä muistaisi helpommin tarkistaa ja ottaa selvää näistä pikkuasioista ettei tarvitsisi huolehtia liikaa turhautumisesta harmaantuvista hiuksista mitä nyt koskaan tekee QGisissä!

Ohessa on tietysti vain muutamia mainintoja hallitsemisen ja hallitsemattomuuden paikoista – paljon on opittu ja moni asia vaatii enempää hiomista jotta omia kykyjään voisi edes jotenkin luonnehtia erinomaiseksi QGisissä. On varmasti nyt jotakin vahvuuksia ja heikkouksia jota en muistanut mainita esimerkkejä lueteltaessa mutta pääpiirteittäin uskoisin maininneeni jo varsin hyvin paikkatieto-osaamiseen liittyviä asianhaaroja ja niitten piirteitä. Itse viimekertaisesta harjoituksesta en keksi paljoa kehuttavaa tai motkotettavaa, hommat sai kyllä tehtyä vaikka olivatkin usein suuritöisiä. Ja niin kuin aina ennenkin, päästiin monista ongelmakohdista ylitse luovuudella. Mikäli sarakkeen lukuja ei saatu nyt syystä tai toisesta summattua QGisissä, pystyi taulukon usein helposti kopioimaan taulukointiohjelmaan ja selvittämään summan sitä kautta – itse asiassa tämä kikka osoittautuikin varsin toimivaksi varasuunnitelmaksi, mikäli aineisto päästeli murahteluja QGisin puolella ja taulukko oli siirrettävissä Exceliin tai LibreOffice Calculatoriin. Tämä on nyt yksi esimerkki siitä miten tärkeätä on pitää mieli avoimena lähdettäessä ratkaisemaan ongelmakohtia – jos kangistuu liikaa, ei välttämättä huomaakaan miten helposti se on korjattavissa!

Lopuksi ohessa on eräitä viime harjoituskerralla kysyttyjä lukuja. Muutamista ongelmista huolimatta kaikki saatiin onneksi lopulta selvitettyä ilman suurempaa draamaa. Kuten Helanteen Kim-Henrik on sen osuvasti blogissaan todennut, on nuo vastauksissani ilmaistut luvut paikoittain erilaisia mitä muilla kurssilaisilla saattaa olla blogeissaan. Hän onkin ihan hyvin tuuminut että se saattaa johtua hieman erikokoisista rajauksista ja siitä, ettei rajaukset nyt luonnollisestikaan voi olla yksi-yhteen eri ihmisten välillä. Hieno havainto Kim-Henrik!

Kysymys Vastaus
Helsinki-Malmi (EFHF)
Kuinka monta asukasta asuu kahden kilometrin säteellä Helsinki-Malmin (EFHF) lentoaseman kiitoteistä sen meluhaittoineen? 57534 asukasta asuu kahden kilometrin säteellä Helsinki-Malmista
Kuinka monta asukasta asuu kilometrin säteellä Helsinki-Malmin (EFHF) lentoaseman kiitoteistä sen meluhaittoineen? 8840 asukasta asuu kilometrin säteellä Helsinki-Malmista
Helsinki-Vantaa (EFHK)
Kuinka monta asukasta asuu kahden kilometrin säteellä Helsinki-Vantaan (EFHK) lentoaseman kiitoteistä? 10297 asukasta asuu kahden kilometrin säteellä Helsinki-Vantaasta
Kuinka monta rakennusta sijaitsee, ja kuinka asukasta asuu alueella, josta kantautuu vähintään 65 desibelin meluhaitta Helsinki-Vantaan (EFHK) lentoliikennetoiminnasta johtuen? 65 desibelin haitta koskee 10 rakennusta ja 29 asukasta Helsinki-Vantaan (EFHK) ympäristössä.
Kuinka monta asukasta asuu alueella, jossa esiintyy vähintään 55 desibelin meluhaitta Helsinki-Vantaan (EFHK) lentoliikennetoiminnasta johtuen? Vähintään 55 desibelin haitta koskee 655 asukasta Helsinki-Vantaa (EFHK) ympäristössä.
Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60 desibelin lentomelu haittaisi Tikkurilassa ja sen lähiympäristössä (7 kilometriä pitkä ja 1 kilometrin leveä vyöhyke kiitotien 33:n päästä mitattuna) mikäli saapuva lentoliikenne ohjattaisiin laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta kiitotielle 33? Kiitotien 33:n käyttö laskeutumiskiitotienä tietäisi lentomeluhaittoja 12477 asukkaalle 7×1 kilometriä kokoisella alueella kiitotien 33 alkupäästä mitattuna. (Käytännössä kiitotien 33 käyttöä laskukiitotienä rajoittaa myös siltä puuttuva ILS- mittarilähestymisjärjestelmä, josta johtuen se on vaikeasti lentokoneella lähestyttävä huonon sään aikaan. Lisätietoa ILS:tä muun muassa täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Instrument_Landing_System)
 Asemat
a. Kuinka monta asukasta asuu kartan alueella alle 500m päässä lähimmästä juna-, tai metroasemasta? 265201 asukasta asuu alle 500 metrin päässä metro- tai juna-asemasta
b. Kuinka monta prosenttia kaikista alueen asukkaista asuu alle 500m päässä asemasta? 25,4 % kaikista asukaista asuu alle 500 metrin päässä metro- tai juna-asemasta
c. Kuinka monta prosenttia a-kohdan ihmisistä oli työikäisiä? 71,1 % asukaista on 16-64 vuotta vanhoja työikäisiä asukkaita jotka asuvat 500 metrin päässä metro- tai junaasemasta
Taajamat
Kuinka monta prosenttia asukkaista asuu taajamissa? 58,8 % asukaista asuu taajamissa
Kuinka monta kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella? Kuinka monta prosenttia luku on kaikista kouluikäisistä? 37083 kouluikäistä (7-16-vuotias) asuu taajamien ulkopuolella. Kouluikäisiä on kaikkiaan 198609.
Kuinka monella alueella ulkomaalaisten osuus on yli 10%, entä 20% tai 30%? Taajamia joissa yli 10 prosenttia asukkaista ulkomaalaisia: 39 kpl
Taajamia joissa yli 20 prosenttia asukkaista ulkomaalaisia: 11 kpl
Taajamia joissa yli 30 prosenttia asukkaista ulkomaalaisia: 7 kpl
Koulut (Yhteinäiskoulu)
Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa uusia koulutiensä aloittavia oppilaita aineiston keruuhetkestä seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä? 14 lasta Yhtenäiskoulun piiristä on siirtymässä oppivelvollisuuden pariin keruuhetkestä seuraavana vuonna (ts. tarkkailusta seuraavana vuonna täyttämässä 7 vuotta)
Kuinka suurta määrää yläasteikäisiä oppilaita Helsingin yhtenäiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavana vuonna (oma koulupiiri)? 62 oppilasta Yhteinäiskoulun piiristä ovat luokilla 7-9 katsannasta seuraavana vuonna (tarkasteluhetkellä luokilla 6-8)
Kuinka suuren osuuden koulupiirin alueella asuvista asukkaista muodostavat kouluikäiset lapset ja nuoret (ala-aste ja ylä-aste)? 159/1894:sta eli 8,3 % väestöstä Yhtenäiskoulun piiristä on joko ala- tai ylä-asteikäisiä tarkasteluhetken aikana (7-15-vuotias), 154/1894:sta eli 8,1 % väestöstä mikäli tarkastelussa on seuraavan vuoden tilanne tarkasteluhetkestä nähden (6-14-vuotiaat)
Kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu? 14,10 kouluikäistä lasta (7-15) tai 13,65 kouluikäistä lasta (6-14) mikäli oletetaan muunkielisten kouluikäisyysprosentin olevan sama muun väestön kanssa .

 

Huhhuh, vieläkö kaikki ovat kartalla missä mennään? Oli meinaas melkoisen pitkä blogipostaus tässä. Tosiaan, blogi palailee jutustelun pariin taas myöhemmin! Koittakaa jaksaa taas hetken ennen uutta kirjoitusta!

Kuva 1. Olihan se lopulta yksi kuvakin saatava mukaan. Bufferivyöhykkeitten selvittely on tuottanut tulosta ja nyt on aika tiirailla kuinka moni asuu Helsinki-Malmista kahden kilometrin säteellä! Pieni virhe voidaan kuitenkin keksiä mikäli tarkastelussa on tämänhetkinen vuoden 2018 lentomelutilanne: 09/27 itä-länsisuuntainen kiitotie on ollut jo vuoden päivät poissa käytöstä eikä lentomelun pitäisi häiritä niin suurissa määrin bufferivyöhykkeen idänpuoleisempia asukkaita!

Viittaukset:
Wikipedia-artikkeli ILS-mittarilähestymisjärjestelmästä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Instrument_Landing_System, luettu 25.2.

Kim-Henrik Helanne, GIS 5 –  Vaikeuksien kautta vähitellen kohti….(https://blogs.helsinki.fi/helanne/2018/02/15/gis-5-vaikeuksien-kautta-vahitellen-kohti/), luettu 25.2.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *