Oisko se nyt niiku siinä? – Viimeisiä QGis-päivittelyjä ja yleistä ynnäilyä

Tervehdys tasapuolisesti kaikille jotka ovat seurailleet blogia (jos teitä on vielä jäljellä tässä vaihetta kurssia). Seitsemäs kerta todella sitten koitti lopultakin ja kurssiväsymys alkaa painamaan mieltä. Tuntuu melko uskomattomalta että tammikuun tuimasta pimeydestä on päädytty valkenevaan alkukevääseen vaikka tämänhetkisen sään puolesta sitä ei niin uskoisikaan. Alussa se niin tuntui pitkältä ajalta bloggailla kaiken tämän aikaan mutta pitää myöntää että kyllähän tämä tässä meni yllättävän nopeasti.

Mitäs sitten touhuiltiinkaan tällä seitsemännellä kerralla? Uhkapelimaailmasta tutulta retoriikalla tätä kertaa voisi luonnehtia eräänlaiseksi jokeriksi – opettajamme Arttu kun oli sitä mieltä että meidän on korkea aika hallita QGisiä sen vertaa että pystymme ihan itse haalimaan aineistoa esiteltäväksi. Tarkoituksenmukaista olisi julkaista sitten karttaesitys sen aineiston pohjalta minkä on sattunut haalimaan käsiinsä. Myönnän hihkaiseeni kuultuani että vihdoinkin luovuudelle annettaisiin tilaa mutta pian tämä innonpuuska muuttuikin toivottomuudeksi siitä mitä nyt sitten oikeastaan tekisi – tähän mennessä kaikki oli annettu valmiiksi muotinmukaisesti ja nyt olisi siis haalittava itselleen jonkinlainen aineisto.

Aikani murehdittua päätin ensi alkajaisiksi löytää kartta-aineiston johon visualisoida lopputulosta – pientä haastetta lisätäkseni päädyin etsimään vapaasti käytettävissä olevaa pohjakarttaa Suomesta, koska tiesin kuitenkin että Suomesta löytyisi itselleni sitä kaikista mielenkiintoisinta aineistoa lähdin mitä tahansa sitten tekemään. Aluksi tuntuikin että kyseessä olisi mahdottomuus mutta aikansa netin syövereitä kaiveltua alkoi tarttumaan tarvittavaa aineistoa. Lopulta päädyinkin latailemaan eräältä ulkomaiselta nettisivustolta vapaasti kouluprojektien parissa käytettävää maakuntakarttaa josta kyllä löytyi tiettyjä heikkouksia. Gadm.org -nimiseltä sivustolta löytyi nimittäin varsin kelpo pohjakartta myöhemmille räpellyksille joita alkaisi tekemään maakuntajaon pohjalta. Joitakin heikkouksiakin aineistossa on: 1) se ei ole aivan tuoreinta hallinnollisten rajojen aineistoa ja näin ollen muutamat hallinnolliset rajat ovat ehtineet muuttua sitten aineistolle ajankohtaisesta tilanteesta. 2) Lisäksi Päijät-Hämeen maakunta on viipaloitu varsin käsittämättömästi kolmeen osaan ikään kuin ne olisivat omia alueitansa. Myös Uudenmaan maakunta voidaa löytää tähän tyyliin jaettuna kahtia mutta toisin kuin Päijät-Hämeen tapauksessa tämän jaon takana on ollut aikaisempi hallinnollinene jako Uuteenmaahan ja Itä-Uuteenmaahan. 3) Lisäksi aineisto ei ole ehkä kaikista tarkinta mahdollista aineistoa mutta tämä pystyttäneen antamaan anteeksi kun koko maata koskevissa karttaesityksissä ei pikku yksityiskohtaisuuksia muutenkaan näkyisi. Lähemmässä tarkastelussa epätarkkuus voidaan kuitenkin nähdä melko helposti.

Jaarittelua voisi jatkaa pitempääkin mutta tässä vaiheessa on hyvä jakaa linkki kyseiseen aineistoon. Se on vapaasti käytettävissä ei-kaupallisiin projekteihin jota omani varsin hyvin koulutyönä edustaa. Jos on tarvetta Suomen hallinnollisille rajoille pystyy niitä löytämään kaikilla hallinnollisilla tasoillta tästä aineistosta: (http://biogeo.ucdavis.edu/data/gadm2.8/gdb/FIN_adm_gdb.zip). Ollos hyvä!

Kun kartta oli saatu tulille olikin aika fiksailla merkittävimpiä virheitä. Aivan aluksi Päijät-Häme oli saatava yhdeksi kokonaisuudeksi – Afrikka-tehtävän taustoilta (kolmas päiväkirjamerkintä valottanee tätä enemmän) tämä kuitenkin hoitui helposti vanhaa verestäen. Sama piti tehdä myös Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle sillä Itä-Uusimaa lakkasi olemasta nyt joitakin vuosia takaperin. Kun kriittisimmät asiat oli saatu korjattua oli aineisto on melko käyttökelpoinen tähän hetkeen muutamia pikku yksityiskohtia lukuunottamatta jotka voitaneen antaa anteeksi kroosisesta aikapulasta johtuen – tarkkasilmäisimmät kyllä tietävät mitä tarkoitan. Koska kartta olisi ollut varsin tylsä sellaisenaan hain edellisiltä kurssikerroilta tuttuja vektoriaineistoja piristämään kartan ulkoasua – kaikki kartassa näkyvät vesistöt ovat näitten kertojen antia. Tämän jälkeen aloin hakemaan erilaisista lähteistä itselleni mielenkiintoista aineistoa. Aikani haettua löysin Tilastokeskuksen tietokannoista väestöllistä ainestoa mielenkiintoisissa määrin ja päätinkin tehdä tämänkertaisen karttani väestöennusteesta vuodelle 2023. Koska tehtävänantona oli laatia kartta tai karttasarja, jossa esitetään vähintään kaksi muuttujaa, ajattelin että olisi kiva tutkia luontaisen väestönlisäyksen osuutta kaikesta väestönlisäyksestä maakuntatasoilla. Ja tässä on nyt alla itse lopputulos tästä selvittelystä:

Kuva 1. Vuoden 2023 väestöennuste luonnollisen väestölisäyksen osuudesta kaikkeen väestölisäykseeen maakunnittain. Tässä ennusteessa kuuluu vaikerointia maamme sydänseutujemme alueelta ja paikoittain luvut ovatkin varsin hurjannäköisiä ensisilmäyksellä!

Kartasta (Kuva 1) näkyy melko selkeästi värikoodauksella maakuntien tilanne ennusteessa kun tarkastelussa on luontaisen väestölisäyksen osuus kaikesta väestölisäyksestä, joka sisältää syntyvien ja kuolevien ihmisten lisäksi alueelle muuttavat ja sieltä lähtevät ihmiset. Miinusarvoiset luvut taas ilmaisevat negatiivista väestönkasvua. Prosenttiluvun taustalta löytyvä kaava on siis muotoa:

(elävänä syntyneet+kuolleet)/((elävä syntyneet+kuolleet)+(tulomuutto-lähtömuutto))=luontaisen väestölisäyksen prosentuaalinen osuus kaikesta väestölisäyksestä

Kieltämättä jotkin luvuista näyttävät hurjan suurilta – sääliksi käy esimerkiksi Pohjois-Savoa jossa kokonaisväestötappion suuruusluokka näkyy selvästi saadussa suhdeluvussa. Monin paikoin sydän-Suomessa miinusarvoiset suhdeluvut ovatkin yleinen näky väestöennusteessa vuodelle 2023. Hieman yllättäen myös Varsinais-Suomessakin on mollivoittoinen tilanne – ei heti uskoisikaan tälläistä yleensä hyvinvoivista rannikkoalueista (vääräleuat voivatkin aloittaa vitsailun Turusta, hehheh). Etelässä, kaakossa, idässä, pohjoisessa ja lännessä tilanne vaikuttaakin jokseekin positiivisemmalta.
Joka tapauksessa olen tyytyväinen tekemääni karttaan: visuaalisesti se on miellyttävää katsottavaa kaikkine tietoineen. Erityisesti maakuntakohtaiset luvut ovat hyvä lisäys karttaesitykseen ja pidän tätä oivallusta kartan osalta eräänä parhaimpana osana. Pohjakarttaan lisätyt vesistöalueet tuovat mukavaa visuaalista tunnelmaa karttaesitykseen. Lisäksi kaikki tarvettavat omainaisuudet karttaselitteestä karttakompanssiin on onnistuneesti liitetty kartan yhteyteen. Voisiko tästä nyt jotain enemmänkin vielä sanoa?

Kun pakollinen osuus tämänkertaisesta tehtävänannosta oli saatu tehtyä tuli minulle lopulta mieleen toinenkin idea jonka toteuttaminen tuntui varsin kutsuvalta idealta. Lentokoneista ja lentokoneista yleisestikin kiinnostuneena ajattelin että varmaan Finavialla on jotain kivoja taulukoita visualisoitavaksi. Pian löytyikin varsin mukava taulukko (https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Passengers%20by%20Airport-fi_0.pdf) Finavian lentokenttien matkustajaliikenteestä lentokentittäin vuonna 2017. Haaste kutsui niin mukaansa tempaisevalta että pyöräytin viikonloppuna vapaa-aikaa löytäneenä toisenkin kartan samaan pohjakarttaan perustuen. Koska halusin ilmaista lentomatkustajaliikennettä maakuntatasolla muodostui pieneksi lisähaasteeksi lentokenttien lentokenttäpohjaiset matkustajaluvut jotka piti järjestellä taulukko-ohjelmassa siten, että kaikkien saman maakunnan lentokenttien matkustajat muodostivat oman yhteenynnätyn maakuntapohjaisen sarakkeen. Monelta osin tämä hoitui helposti sillä useimmissa tapauksissa maakunnista löytyi vain yksi kansallisen tai kansainvälisen lentoliikenteen lentokenttä. Kuitenkin esimerkiksi Lapissa tilanne oli sellainen että alueelta löytyi neljä tai useampikin lentokenttä joitten tietoja jouduin ynnäilemään keskenään selvittääkseni maakuntapohjaisia lukuja. Ynnäilyt sujuivat tarkistuslaskutoimituksia myöten hyvin ja valmista karttaa saatiin lopulta tulille:

Kuva 2. Finavian tilastoimien lentokenttien kokonaismatkustajamäärän jakautuminen maakunnittain vuonna 2017, prosenttia. Huomaa ettei kaikissa maakunnissa ole edes lentokenttää jota Finavia tilastoisi!

Tästä kartasta (kuva 2) voidaan siis nyt nähdä prosentuaalinen osuus kaikista lentomatkustajista maakunnittain. Vähääkään väestöllisistä tekijöistä perillä olevalle ei lienekkään suuri yllätys miksi Uusimaa koreilee kärjessä 83 prosentin osuudella lentoliikenteen matkustajista – EFHK:ssa eli tuttuvallisemmin Helsinki-Vantaassa on imuvoimaa ihan jo siksi että se sijaitsee pääkaupungin kupeessa. Helsinki-Vantaalta on kattavimmat reititykset kohteisiin ympäri maailmaa joten ihan jo siksi lienee itsestäänselvyys miksi prosenttiluku onkin niin korkea.  Muutoin Uudellamaalla ei olekkaan lentokenttiä jotka olisivat samantyyppisesti imemässä lentomatkustajaliikennettä. Ero seuraavaan on hurja: jos Uusimaa imee 83 prosenttia kaikista lentomatkustajista imee Lappi vain 5,5 prosenttia. Muuta maata korkeampi prosenttiluku selittyy Lapin turismilla ja ihan jo sillä että etäisyys alkaa olemaa kotimaan etäisyyksissä sen verran suuri että lentäminen tuntuukin houkuttelevalta vaihtoehdolta. Tämä jälkimmäinen syy pätee myös Pohjois-Pohjanmaan osalta porskuttaessaan Lapin perässä 4,45 prosentin osuudella. Loput maakunnat joutuvatkin tyytymään vain jämäosiin lentomatkustajista, ja muutamien maakuntien osalta jopa lentoliikenteen olemassaolemattomuuteenkin. Alhaisia lukuja selittää varmaan lentämisen kalleus kotimaan sisällä – aikoinaan muistan tarkastaneeni Finnairin sivuilta Helsingin ja Jyväskylän välisen menopaluun maksaneen 110 euroa! Tämä on melko suolainen hinta ottaen huomioon että esimerkiksi jo junallakin pääsee puoleen hintaan taittamaan tämänkin välin, puhumattakaan Onnibussin kaltaisista varttisatasen hintatarjouksista. Lisäksi maankuntien välisille lennoille ei ole yksinkertaisesti niin paljoa kysyntää että sitä kannattaisi ylläpitää laajamittaisesti, yleensä kaikki liikenne on maakunnista Helsinkiin tai jopa ulkomaille muttei kuitenkaan maakuntien välillä. Nämä faktat huomioon ottaen valmiiksi saatu kartta näyttääkin varsin realistiselta kuvaukselta matkustajaliikenteestä siivillä. Tämäkin kartta on varsin onnistunut tekele ja siihen pätee monet huomiot joita jo mainitsen väestölisäykseen liittyvän kartan yhteydessä. Ytimekkäästi siis todeten: kelpo kartta ilman suuria moitteita.

Otsikkoon viittailen voisikin tässä kohtaa kirjoitusta pohtimaan että olisikohan se nyt tässä. Että höpinät on höpisty ja blogia laitettaisiin teloille. En tosiaan tiedä onko tämä viimeinen blogikirjoitus – saattaa olla että lisäilen myöhemmin jonkunlaista sisältöä tämän kirjoituksen jälkeen. Mitä se sitten on saa aika näyttää – periaatteessa olen avoin ihan minkäläisen sisällön julkaisemiseen hyvän maun rajoissa. Tätä on ollut ihan kiva kirjoittaa nämä viikot vaikka bloggaaminen ja karttojen säätäminen viekin melko paljon aikaa. Jatko jätettäköön avoimeksi – katsotaan mihin elämäntilanne johdattaa tämän blogin kanssa!

Jos haluatte muuten käydä vilkaisemassa minkälaisia muitakin karttoja on laadittu seitsemännellä kerralla niin esimerkiksi Marita Selinin blogissa on varsin hyvää vertailupohjaa sille mitä tässä blogiss on esitelty. Marita selittää varsin loistavasti karttansa valmistumisprosessia josta saa jonkunlaista hajua minkälaista vaivaa karttojen eteen on nähtävä:, monet vaiheet ovat tuttuja myös itselleni; https://blogs.helsinki.fi/selkala/2018/02/26/seitsemas-kurssikerta/
Erityismaininta annettakoon vielä Kim-Henrikin erinomaiselle postaukselle toisenlaisesta karttaprosessista joka kannattaa käydä vilkaisemassa – ihastelinkin jo itse Kim-Henrikin aikaansaannoksia ja kartanvalmistusprosessia! https://blogs.helsinki.fi/helanne/2018/02/27/harjoituskerta-7-viimeista-viedaan/

Viitattu:

Global Administrative Areas, QGis-pohjakarttapaketti kouluprojekteihin; http://biogeo.ucdavis.edu/data/gadm2.8/gdb/FIN_adm_gdb.zip, luettu 5.3.

Tilastokeskus StatFin-tilastotietokanta, Väestöennustetilastot 2023, oikeilla muuttujilla ladattavissa osoitteesta http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/statfin_vaenn_pxt_004.px/table/tableViewLayout2/?rxid=7bea91d3-1bf7-4e7a-9489-9f8c42e8fc91, luettu 5.3.

Finavia Passengers 2017 PDF-taulukko, taulukointi matkustajista Finavian lentokentillä vuonna 2017; https://www.finavia.fi/sites/default/files/documents/Passengers%20by%20Airport-fi_0.pdf, luettu 5.3.

Marita Selin, Seitsemäs kurssikerta; https://blogs.helsinki.fi/selkala/2018/02/26/seitsemas-kurssikerta/, luettu 5.3.

Kim-Erik Helanne, Harjoituskerta 7 – Viimeistä viedään; https://blogs.helsinki.fi/helanne/2018/02/27/harjoituskerta-7-viimeista-viedaan/, luettu 5.3.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *