Kurssin MAA-202 ensimmäisen viikon harjoituskerralla tutustuimme QGIS-ohjelmaan. Jollakin aiemmalla kurssilla oli käytetty kyseistä ohjelmaa, mutten muistanut sen käytöstä tai komennoista juuri mitään. Siksi olikin hyvä, että lähdimme liikkeelle aivan alkeista ja harjoitustehtävän 1 vaiheet käytiin yhdessä läpi lähes kädestä pitäen. Silti osa harjoituksesta meni ensiyrittämällä pieleen, mutta onneksi Arttu ja kurssikaverit tulivat tarvittaessa apuun.
Ensimmäinen harjoitustehtävä
Harjoituskerran aikana harjoittelimme QGIS:in perustoimintoja Itämeren typpipäästöihin liittyvän aineiston avulla. Aluksi esimerkiksi attribuuttitaulun sisältö tuntui sekavalta ja tietokoneen ruudulla näkyvä kartta oli aivan kamalan värinen, mutta harjoituskerran edetessä sisältö selkeni ja kartastakin tuli siedettävämmän näköinen. Lopputulos (Kuva 1) oli suhteellisen selkeä, vaikka
jokin siinä häiritsee vieläkin. En ole varma, mikä siinä mielestäni mättää, mutta esimerkiksi Suomen järvet luovat jonkinlaisen värikontrastin, josta silmäni eivät pidä. En kuitenkaan jaksanut säätää kartan kanssa enää harjoituskerran jälkeen, ja lopputulos on mielestäni kuitenkin ihan hyvä, kun ottaa huomioon, etten ole aiemmin juuri käyttänyt QGIS-ohjelmaa.
Itämeren typpipäästöistä kertova karttani (Kuva 1) on kohtuullisen selkeä, mutta värimaailma voi olla joissakin tilanteissa ongelmallinen. Kartassa käytän punaisen eri sävyjä, jotka omaan silmääni erottuvat hyvin toisistaan, mutta kaikki eivät näe niissä eroa. Näytin karttaa poikaystävälleni, joka on puna-viher-värisokea, ja hänen oli vaikea tulkita sitä. Harmaa ja vaalein punaisen sävy (arvot 0,1–3,2 %) näyttivät hänelle samalta ja tummemmat punaisen sävyt menivät keskenään sekaisin. Hänelle ei myöskään selvinnyt kartan perusteella, että Puola aiheutti suurimman osuuden typpipäästöistä, vaikka se minulle on itsestään selvää karttaa vilkaistessakin. Seuraavaa vastaavanlaista karttaa tehdessäni olisikin hyvä, jos eri arvoja edustaisivat selkeästi eri värit tai jos punaisen tilalla olisi edes sinisen tai keltaisen eri sävyt, onhan puna-viher-värisokeus yleisin värisokeuden muoto (Saarelma, 2021).
Toinen harjoitustehtävä
Toinen harjoitustehtävä tehtiin itsenäistesti Suomen kuntien tietokantaa hyödyntäen. Harjoituksen ohjeistuksessa annettiin kolme eri vaikeustasoa, joista päädyin valitsemaan helpoimman, sillä QGIS-ohjelman käyttö on minulle vielä aika vaivalloista. Käytössä olevassa aineistossa oli paljon mielenkiintoisia muuttuja, joihin olisi voinut tarttua, ja valitsin ruotsinkielisten kuntakohtaisista määristä kertovan muuttujan sen mielenkiintoisen aiheen vuoksi. Etukäteen olin tietoinen ruotsinkielisen väestön keskittyvän lähinnä rannikoille, mutta en tiennyt kuntakohtaisista määristä juuri mitään ja siksi halusinkin tutkailla aihetta hieman tarkemmin.
Muuttujaa visualisoidessa alkoi pikkuhiljaa hahmottua, kuinka harvassa
kunnassa ruotsinkielisiä loppujen lopuksi on. Lopputulos (Kuva 2) olikin visuaalisesti hieman tylsä, vaikkakin todenmukainen, sillä suurin osa kartasta on ”tyhjää täynnä”. Jaoin ruotsinkielisten määrän kertovat prosenttiosuudet kuuteen eri luokkaan Natural breaks -toimintoa käyttäen, ja muokkasin alimman luokan käsittämään kunnat, joissa ruotsinkielisten osuus väestöstä on 0–1 %. Näin sain mielestäni mahdollisimman hyvin totuutta kuvaavan kartan aikaiseksi, sillä lopputuloksesta huomaa selkeästi ruotsinkielisten keskittymisen etelä- ja länsirannikoille sekä Ahvenanmaan saaristoon.
Armida Wanström oli opiskelublogissaan kuitenkin ottanut erilaisen lähestymistavan kuntien jaotteluun: hänen kartassaan on neljä luokkaa, joista alin kattaa kunnat, joissa ruotsinkielisten osuus on 0–0,1 %. Hän pohtiikin hyvin luokittelun merkitystä ja sitä, miten saman aineiston saa tulkittua aivan erilaisena luokittelua muuttamalla. Tämä on erittäin tärkeää pitää mielessä karttoja ja kuvaajia tehtäessä, jotta lukijan olisi mahdollisimman helppo tulkita tuotosta totuudenmukaisesti. Toistaiseksi luokittelu on kuitenkin minulle ja monelle muullekin vaikeaa, joten tuotosten luettavuuden helppous ja tiedon totuudenmukainen esittäminen vaihtelevat.
Tätä karttaa tehdessäni tein visuaalisesti saman virheen kuin ensimmäisen tehtävän kartassa: käytin samoja punaisen sävyjä. Olin ehtinyt jo viimeistellä tämän tehtävän kartan ennen kuin näytin aiemman tehtävän karttaa poikaystävälleni, enkä alkanut enää muokata lopputulosta. Jatkossa yritän kuitenkin käyttää muita värejä tekemissäni kartoissa.
Lähteet
Saarelma, O. (14.6.2021). Värisokeus ja poikkeava värinäkö. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00347
Wanström, A. (20.1.2024). QGIS-ohjelman tutustumisprosessi viikko 1. Gissful thinking. https://blogs.helsinki.fi/armida/2024/01/20/qgis-ohjelman-tutustumisprosessi-viikko-1/