Viikko 4: Pisteitä ja ruutuja

Neljännellä kurssikerralla keskityimme piste- ja ruutuaineistoihin. Pääsimme tekemään ruututeemakarttoja, tutkailemaan laserkeilausta sekä digitoimaan seuraavaa kurssikertaa varten. Lisäksi yhdistimme rinnevalovarjostekuvia.

 

Laserkeilaus ja luento-osuus

Laserkeilaus on kiinnostanut minua niin pitkään, kun olen siitä tiennyt. En toki ole kunnolla tiennyt, miten se toimii, mutta konseptina se on kiinnostanut minua jo pidemmän aikaa. Laserkeilauksen periaatteista ei tullut minulle uutta tietoa tällä kurssikerralla, mutta oli todella mielenkiintoista kuulla, mihin kaikkeen laserkeilausta on käytetty. Kiinnostuin kurssikerran pohjalta tutkailemaan lisää sitä, minkälaisia arkeologisia kohteita on löydetty laserkeilauksen avulla. Myös Physicumin aulan laserkeilauskuva oli yllättävän hieno.

Harjoituskerran ”luento-osuudessa” Arttu kertoi myös ruututietokannoista sekä niiden hyvistä ja huonoista puolista. Järkytyin kuullessani ruututietokantojen olevan yleensä niin kalliita, jopa lähes 10 000 euroa! Toisaalta ymmärrän, ettei laadukkaan aineiston tekeminen halpaa ole, vaikka ilmaisiin aineistoihin tottuneena tällainen hinta tietysti yllättää.

 

Ruututeemakartta

Ruutujen kanssa pääsimme itsekin tekemisiin. Tällä kertaa käsittelimme pääkaupunkiseudun väestöä koskevaa aineistoa ja teimme siitä ruututeemakartan. Tämänkin teemakartan tekemisessä konkretisoitui se, kuinka helposti kartan saa näyttämään informaation väärin. Teimme aluksi ruututeemakartan pääkaupunkiseudulla asuvien ruotsinkielisten absoluuttisesta määrästä ruuduittain. Sen mukaan ruotsinkielisiä on määrällisesti eniten Helsingin keskustan alueella. Tämä on kyllä totta, mutta kartan katsoja saa aivan väärän kuvan siitä, miten ruotsinkieliset ovat keskittyneet asumaan pääkaupunkiseudulla. Teimme tämän jälkeen paremmin tilannetta kuvaavan ruututeemakartan, joka näytti ruotsinkielisten osuuden pääkaupunkiseudun väestöstä (kuva 1). Siitä näkee paremmin alueet, jossa asuu suhteessa paljon ruotsinkielisiä, kun ottaa huomioon alueen absoluuttisen väkimäärän.

Kuva 1. Ruotsinkielisten osuus väestöstä pääkaupunkiseudulla.

Näin jälkikäteen katsottuna en ole kovinkaan tyytyväinen karttani ulkoasuun, vaikka se esittääkin tiedon jokseenkin luettavasti. Väriskaalan valitseminen kartalle oli yllättävän vaikeaa, ja sen kyllä huomaa lopputuloksestakin. En tajunnut myöskään tuoda esimerkiksi kuntarajoja näkyviin, mikä hieman harmittaa. Rosa Elomaa toteaa blogissaan halunneensa tuoda kuntarajat näkyviin, jotta ruotsinkielisten osuutta olisi mahdollista tarkastella kunnittain. Elomaan idea on mielestäni hyvä, sillä kunnittain tarkastelu tuo aineistoon lisää syvyyttä ja tulkintamahdollisuuksia. Lisäksi kuntarajat parantaisivat kartan luettavuutta.

 

Ruututeemakartta tiedon esittämisen muotona vaikuttaa kohtuullisen toimivalta, vaikkei se kaikenlaisiin aineistoihin sovikaan. Ruututeemakartan tekemisessä kannattaa mielestäni ottaa huomioon se, minkä kokoiset ruudut näyttävät kyseisen aineiston faktat mahdollisimman selkeästi, jottei väärinymmärryksiä syntyisi. Ruututeemakartalla absoluuttisten arvojen esittäminen ei välttämättä ole aina hyvä idea, sillä lopputulkinta voi olla hyvinkin virheellinen, kuten todettiin ruotsinkielisten määrän tarkastelussa. Ruututeemakartta voisi kuitenkin toimia esimerkiksi silloin, jos halutaan tutkia vaikkapa tietyn kasvin esiintymistä jonkin alueen sisällä ja alueen kasvuolosuhteissa ei ole kovinkaan suurta hajontaa. Näin saataisiin jokseenkin totuudenmukainen kuva siitä, minne kyseiset kasvit ovat asettuneet.

 

Lähteet

Elomaa, R. (14.2.2024). Viikko 4 – ruututeemakarttoja ja rasteriaineistoja. Rosan geoinfo blogi.
URL: https://blogs.helsinki.fi/elomrosa/

Viikko 3: Valuma-alueita ja konflikteja

Kolmannella kurssikerralla hypättiin tutkimaan Afrikan mannerta, sen konflikteja ja resursseja. Suomeakaan ei kuitenkaan unohdettu ja minun sekä kurssikavereideni innoksi, tai kauhuksi, pääsimme yhdistämään diagrammit karttoihin tulvariski-indeksiharjoituksessa.

 

Valuma-alueet ja tulvariski-indeksi

Kuva 1. Kartta valuma-alueiden järvisyydestä sekä alueiden tulvariskeistä.

Suomen valuma-alueisiin liittyvä tehtävä oli suoraan sanottuna kinkkinen. Kaikki sujui hyvin siihen asti, kunnes täytyi alkaa tekemään diagrammeja ja liittämään ne karttaan. Siitä ei meinannut tulla yhtään mitään: aluksi kartassa ei näkynyt mitään muutoksia, sitten pelkät yksiväriset ympyrät. Onneksi Arttu riensi apuun, taas kerran, joten diagrammitkin saatiin lopulta näkyville. Lopputulos (Kuva 1) ei kuitenkaan ollut järin hemaiseva. Siiri Lehtistä lainatakseni ”[k]artastani tulikin lopulti hieman… epäselvä.” Karttani värimaailma on outo eikä erotu tarpeeksi taustastaan. Lisäksi ympyrädiagrammit peittävät alleen huomattavan osan näkyvissä muuten olevista valuma-alueista. Lehtisen kartasta poiketen en kuitenkaan saanut diagrammejani edes muuttumaan tulvariski-indeksin koon mukaan. Aikamoinen floppi siis, mutta se ei menoa haittaa. Tekevälle sattuu ja niin edelleen…

 

Afrikka resursseineen ja konflikteineen

Valuma-aluetehtävä meni aivan penkin alle, mutta Afrikka-tehtävä sen sijaan sujui oikein mallikkaasti. Afrikka on kohteena lähellä sydäntäni, sillä olen asunut siellä, ja nautin suuresti tämän tehtävän tekemisestä. Etenkin luonnonvarojen ja konfliktien yhteys Afrikassa on mielestäni aihe, johon meistä jokaisen olisi syytä kiinnittää huomiota, jos ei muuten niin yleissivistyksen takia.

Kuva 2. Luonnonresurssit ja konfliktit Afrikassa.

Jo heti ensi silmäyksellä karttaa (Kuva 2) katsoessa huomaa, että konfliktit ja luonnonresurssit sijoittuvat kartalla useassa kohtaa samalle alueelle. Aineiston tarkempi tutkiminen vahvistaa ennakkoaavistuksen: monessa Afrikan valtiossa luonnonresurssit ovat sekä rikkaus että taakka. Toisaalta öljy, timantit ja muut luonnonresurssit luovat työpaikkoja ja lisäävät ulkomaankauppaa, toisaalta taas niihin liittyy usein konflikteja ja lapsityövoimaa (Saraste, 2018). Kun vertaa esimerkiksi Egyptin konflikteja ja öljyn löytymistä alueelta, voi huomata yhteyden niiden ajankohdilla (Kuva 3).

Kuva 3. Taulukko konfliktien ja öljyn löytymisen ajankohdista Egyptissä.

Viime vuosina Kongon Demokraattinen tasavalta on ollut yhä useammin uutisissa epäeettisen ja konflikteja ruokkivan kobolttituotannon takia, mutta myös tässä aineistossa käsiteltäviin timanttikaivoksiin liittyy runsaasti kyseenalaisuuksia. Timanttikaivokset olivat suurena ruokkivana voimana sekä Angolan että Sierra Leonen sisällissodissa ja siksi ne voidaankin tässä tapauksessa luokitella ns. konfliktimineraaleiksi (Church&Crawford, 2018).  Toisaalta kaikkialla näin ei kuitenkaan ole ollut: Guinea on päässyt kohtuullisen vähäisellä konfliktimäärällä timanttikaivosten määrään verrattuna (Church&Crawford, 2018). Kuvaan 4 olenkin koonnut Guinean, Angolan ja Sierra Leonen tilanteita

Kuva 4. Taulukko Angolan, Sierra Leonen ja Guinean timanttikaivosten ja konfliktien määrästä.

havainnollistavan taulukon.

Kokonaisuudessaan pidin Afrikka-tehtävästä, ja sen tekninen toteutuskin onnistui mallikkaasti. Toki muutama pikku moka taisi tulla matkanvarrella, mutta kerrankin osasin ratkoa ne kaikki itsenäisesti.

 

Lähteet

Church C., & Crawford A. (2018). Green Conflict Minerals: The fuels of conflict in the transition to a low-carbon economy. IISD Report. International Institute for Sustainable Development (IISD).
URL: https://madi.africa/wp-content/uploads/2021/07/IISD-green-conflict-minerals.pdf

Lehtinen, S. (1.2.2024). Kurssikerta 3. Lsiirin blogi.
URL: https://blogs.helsinki.fi/lcsiiri/

Saraste, A. (7.7.2018). Komeileeko vihkisormuksessasi timantti? Veritimantin voi ostaa tietämättään – niitä on yhä viidesosa myydyistä kivistä. YLE Uutiset.
URL: https://yle.fi/a/3-10250953

Viikko 2: Pinta-aloja ja projektioita

Toisella kurssikerralla tutustuimme rajapintojen käyttöön ja oikean projektion käytön tärkeyteen. Rajapinta terminä oli minulle täysin vieras ennen tätä tuntia. Olin toki kuullut puhuttavan niistä aiemmin, mutten tiennyt ollenkaan, mitä ne ovat. Toisaalta en vieläkään tiedä kovinkaan paljoa niistä, mutta ainakin perusidea on nyt tuttu. Lisäksi rajapintojen hyödyntämisen osaaminen esimerkiksi QGIS:in käytössä tulee varmasti helpottamaan tulevia opintoja, ja uskoisin sen muuttuvan peruskauraksi viimeistään tulevien GIS-kurssien aikana.

Kuva 1. Mercatorin projektio verrattuna ETRS-TM35FIN-projektioon.

Projektioiden vertailu

Projektioiden vertailuun halusin valita minulle tuttuja projektioita, jotta näen, kuinka suuri ero niiden ja ”todellisuuden” eli TM35-projektion välillä on. Mercatorin projektiolta osasin etukäteen odottaa suuria vääristymiä, joten lopputulos ei tullut yllätyksenä. Vähemmän tutut projektiot Robinson ja Winkel Tripel yllättivät hieman, sillä en muistanut niiden olevan niin samankaltaisia keskenään. Näin jälkikäteen onkin hyvä todeta, että molemmilla projektioilla on pyritty saamaan aikaan jonkinlainen kompromissi virheiden minimoimiseksi (ESRI, 2024 & ICSM, 2024).

Projektioiden vertailussa minun olisi kannattanut miettiä karttojen väriskaalaa tarkemmin. Nyt skaala menee sinisestä vihreän, keltaisen ja oranssin kautta punaiseen kaikissa kolmessa teemakartassa (Kuvat 1, 2 ja 3). Tästä voi saada kuvan, että pinta-alavääristymät olisivat samaa luokkaa kaikissa projektioissa,

Kuva 2. Robinsonin projektio verrattuna TM35FIN-projektioon.

vaikka todellisuus on aivan toista. Pienin Mercatorin projektion aiheuttama pinta-alavääristymä oli 3,95 % kun taas Robinsonin ja Winkel Tripel -projektioiden suurimmat vääristymät olivat 1,5 % luokkaa. Nyt värityksen takia näyttää kuitenkin siltä, että Mercatorin pienin vääristymä olisi pienempi kuin kahden muun projektion vääristymät. Toki karttojen legendoja tarkastelemalla huomaa eron, mutta tämä voi silti olla harhaanjohtavaa.

Projektioiden vertailu pinta-alan muutosten mukaan oli helppoa, ainakin

Kuva 3. Winkel Tripel -projektio verrattuna TM35FIN-projektioon.

teoriassa. Kurssikerralla onnistuin aluksi hienosti luomaan uusia vektoritasoja sekä laskemaan ja luokittelemaan kuntien pinta-alan muutoksia eri projektioita apuna käyttäen. Jotain meni kuitenkin pieleen pian kaikkien uusien tasojen luomisen jälkeen, eikä QGIS suostunut enää näyttämään kaikkia olemassa olevia tasoja. Yhden tason Arttu onnistui pelastamaan, mutta muut tasot eivät palanneet alkuperäisen kaltaisiksi, vaan luokittelu sotkeutui niissä kokonaan. Yritin turhautuneena pelastaa niitä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Loppujen lopuksi päädyin tekemään tasot ainakin kaksi kertaa uudelleen. Ainakin sain paljon kertausta tasojen luomisesta ja viimeisten tasojen kohdalla tekeminen oli jo rutiininomaista.

 

Lähteet

ESRI. (Luettu 1.2.2024). Winkel Tripel. ArcGIS Pro.
URL: https://pro.arcgis.com/en/pro-app/latest/help/mapping/properties/winkel-tripel.htm

ICSM – Intergovernmental Committee on Surveying and Mapping. (Luettu 1.2.2024). Commonly Used Map Projections. Fundamentals of Mapping.
URL: https://www.icsm.gov.au/education/fundamentals-mapping/projections/commonly-used-map-projections