Kolmannella kurssikerralla hypättiin tutkimaan Afrikan mannerta, sen konflikteja ja resursseja. Suomeakaan ei kuitenkaan unohdettu ja minun sekä kurssikavereideni innoksi, tai kauhuksi, pääsimme yhdistämään diagrammit karttoihin tulvariski-indeksiharjoituksessa.
Valuma-alueet ja tulvariski-indeksi
Suomen valuma-alueisiin liittyvä tehtävä oli suoraan sanottuna kinkkinen. Kaikki sujui hyvin siihen asti, kunnes täytyi alkaa tekemään diagrammeja ja liittämään ne karttaan. Siitä ei meinannut tulla yhtään mitään: aluksi kartassa ei näkynyt mitään muutoksia, sitten pelkät yksiväriset ympyrät. Onneksi Arttu riensi apuun, taas kerran, joten diagrammitkin saatiin lopulta näkyville. Lopputulos (Kuva 1) ei kuitenkaan ollut järin hemaiseva. Siiri Lehtistä lainatakseni ”[k]artastani tulikin lopulti hieman… epäselvä.” Karttani värimaailma on outo eikä erotu tarpeeksi taustastaan. Lisäksi ympyrädiagrammit peittävät alleen huomattavan osan näkyvissä muuten olevista valuma-alueista. Lehtisen kartasta poiketen en kuitenkaan saanut diagrammejani edes muuttumaan tulvariski-indeksin koon mukaan. Aikamoinen floppi siis, mutta se ei menoa haittaa. Tekevälle sattuu ja niin edelleen…
Afrikka resursseineen ja konflikteineen
Valuma-aluetehtävä meni aivan penkin alle, mutta Afrikka-tehtävä sen sijaan sujui oikein mallikkaasti. Afrikka on kohteena lähellä sydäntäni, sillä olen asunut siellä, ja nautin suuresti tämän tehtävän tekemisestä. Etenkin luonnonvarojen ja konfliktien yhteys Afrikassa on mielestäni aihe, johon meistä jokaisen olisi syytä kiinnittää huomiota, jos ei muuten niin yleissivistyksen takia.
Jo heti ensi silmäyksellä karttaa (Kuva 2) katsoessa huomaa, että konfliktit ja luonnonresurssit sijoittuvat kartalla useassa kohtaa samalle alueelle. Aineiston tarkempi tutkiminen vahvistaa ennakkoaavistuksen: monessa Afrikan valtiossa luonnonresurssit ovat sekä rikkaus että taakka. Toisaalta öljy, timantit ja muut luonnonresurssit luovat työpaikkoja ja lisäävät ulkomaankauppaa, toisaalta taas niihin liittyy usein konflikteja ja lapsityövoimaa (Saraste, 2018). Kun vertaa esimerkiksi Egyptin konflikteja ja öljyn löytymistä alueelta, voi huomata yhteyden niiden ajankohdilla (Kuva 3).
Viime vuosina Kongon Demokraattinen tasavalta on ollut yhä useammin uutisissa epäeettisen ja konflikteja ruokkivan kobolttituotannon takia, mutta myös tässä aineistossa käsiteltäviin timanttikaivoksiin liittyy runsaasti kyseenalaisuuksia. Timanttikaivokset olivat suurena ruokkivana voimana sekä Angolan että Sierra Leonen sisällissodissa ja siksi ne voidaankin tässä tapauksessa luokitella ns. konfliktimineraaleiksi (Church&Crawford, 2018). Toisaalta kaikkialla näin ei kuitenkaan ole ollut: Guinea on päässyt kohtuullisen vähäisellä konfliktimäärällä timanttikaivosten määrään verrattuna (Church&Crawford, 2018). Kuvaan 4 olenkin koonnut Guinean, Angolan ja Sierra Leonen tilanteita
havainnollistavan taulukon.
Kokonaisuudessaan pidin Afrikka-tehtävästä, ja sen tekninen toteutuskin onnistui mallikkaasti. Toki muutama pikku moka taisi tulla matkanvarrella, mutta kerrankin osasin ratkoa ne kaikki itsenäisesti.
Lähteet
Church C., & Crawford A. (2018). Green Conflict Minerals: The fuels of conflict in the transition to a low-carbon economy. IISD Report. International Institute for Sustainable Development (IISD).
URL: https://madi.africa/wp-content/uploads/2021/07/IISD-green-conflict-minerals.pdf
Lehtinen, S. (1.2.2024). Kurssikerta 3. Lsiirin blogi.
URL: https://blogs.helsinki.fi/lcsiiri/
Saraste, A. (7.7.2018). Komeileeko vihkisormuksessasi timantti? Veritimantin voi ostaa tietämättään – niitä on yhä viidesosa myydyistä kivistä. YLE Uutiset.
URL: https://yle.fi/a/3-10250953