Viidennellä kurssiviikolla kurssikerran päivälle sattui osumaan poliittinen yleislakko, mikä luonnollisesti tarkoitti sitä, etteivät julkiset kulkeneet. Niinpä jouduin jäämään kotiin suorittamaan kurssitehtäviä ainoastaan omien kykyjeni varaan. Katastrofin ainekset? Kenties, mutta siitä huolimatta hyppäsin innokkaasti tehtävien pariin. Minulle selvisikin pian, että tämän kurssikerran tehtävät olisivat joka tapauksessa olleet itsenäisiä, ei siis syytä huoleen.
Bufferointia
Olin tutustunut bufferointiin jo MAA-104-kurssilla, mutta missään nimessä en voi sanoa, että ymmärsin bufferoinnin tarkoituksen ja hyödyllisyyden tuon pienen tutustumisen perusteella. MAA-104-kurssin bufferointitehtävässä lähinnä seurasin aivottomasti ja mitään ymmärtämättä annettuja ohjeita. Jotain hyötyä siitä kuitenkin oli, sillä ainakin bufferointi terminä oli tuttu ja se lisäsi itseluottamusta näiden tehtävien tekemiseen.
Aloitin tehtävien tekemisen Pornaisia käsittelevästä alkutehtävästä, sillä ajattelin sen johdattelevan mukavasti aiheeseen. Käsittääkseni tehtävä olisi tehty yhdessä, jos olisi ollut paikan päällä, mutta hienosti se meni itsenäisestikin. Selvittämäni vastaukset näkyvät kuvassa 1.
Ensimmäinen varsinainen tehtävä sujui myös kohtuullisen hyvin, joskin minulla meni siihen harvinaisen paljon aikaa. Tehtävä ei ollut mielestäni kovinkaan vaikea ja
kaikki se bufferointi ja muu meni ihan mukavasti, mutta silti käytin
tehtävän tekemiseen noin kolme tuntia.
Voi olla, että kävin vain vähän hitaalla, joten aikaa kului paljon, mutta yhtä kaikki sain vastaukset tehtävään (ks. kuvat 2, 3 ja 4). Buffereiden muodostaminen ja niiden perusteella aineiston analysointi oli lopulta simppeliä touhua. Ainoastaan Tikkurila-tehtävässä aivot menivät solmuun poikkeuksellista laskusuuntaa ja sen vaikutuksen pituutta selvittäessä. Siihenkin sain pienen pohdinnan jälkeen vastauksen: 5424 asukasta.
Osa ensimmäisessä tehtävässä käyttämistäni työkaluista oli tuttuja ja osa vieraita. Loppujen lopuksi kaikki työkalut oli kuitenkin helppo löytää ja käyttää, eivätkä aineiston analysoinnissa käytetyt tilastotyökalut, bufferointi ja pisteiden löytäminen sijaintinsa avulla olleet sen kummoisempia. Tuntuu siltä, että ne hallitsen jo kohtuullisen hyvin, vaikka välillä täytyykin miettiä, mikä työkalu olisi paras valinta johonkin tiettyyn analyysiin.
Vastausten taulukointi oli yllättävän haastavaa ja lopputulos sen mukainen. Taulukoista oli vaikea saada selkeitä ja nättejä, enkä oikein osannut luokitella kysymyksiä mitenkään järkevästi. Siksi taulukot ovatkin ehkä vähän tyhmän näköisiä, mutta ehkä niistä saa jotain selkoa…
Hermoromahduksia
Kuten otsikossa paljastin, oli tällä kurssikerralla myös muutamia hermoromahduksia. Ensimmäinen tehtävä sujui, tekemisen hitautta lukuunottamatta, oikein mallikkaasti, mutta siihen se mallikkuus sitten jäikin. Toista tehtävää aloitellessa aineisto ei syystä tai toisesta suostunut avautumaan. Sen kanssa pähkäilin aikani (hermoromahdus numero 1), enkä saanut tätä ongelmaa ratkaistua. Näin jälkeen päin ajateltuna vika oli luultavasti siinä, ettei QGIS löytänyt kaikkia tarvittavia tiedostoja aineiston avaamisessa, sillä se suostui kyllä avautumaan, muttei näyttänyt ruudulla mitään. No, päädyin sitten jättämään toisen tehtävän väliin ja kokeilemaan siipiäni kolmannen tehtävän parissa. Tässä kohtaa QGIS sanoi itsensä lopullisesti irti ja, yllätys yllätys, kaatui (hermoromahdus numero 2). Kaikesta turhautuneena luovutin tehtävien kanssa. Toisaalta lohduttaa kuulla, etten ollut ainoa, jonka QGIS päätti hylätä. Aili Mikola nimittäin kertoo blogitekstissään QGISin saaneen tarpeekseen bufferoinnista jo ensimmäisen tehtävän loppupuolella.
Loppupohdintoja
QGIS on enimmäkseen kätevä ja kohtuullisen luotettava työkalu, mutta sitä pitää todella osata käyttää. QGISistä ei nimittäin saa juuri mitään irti, ellei tiedä, mihin mikäkin työkalu soveltuu. Tämä tuli todettua MAA-104-kurssilla ensikohtaamisessa QGISin kanssa, jolloin olin aivan sormi suussa. Onnekseni kyseisellä kurssilla oli aivan erinomaiset ohjeet QGISin käyttöön, kuten on ollut tälläkin kurssilla. Nyt MAA-202-kurssin loppupuolella voin kuitenkin todeta, että QGISin käyttö sujuu jo enimmäkseen ihan sujuvasti etenkin perustyökalujen osalta. Esimerkiksi tietokantaliitokset, bufferointi, select by-toiminnot, tilastotyökalu ja luokittelu ovat jo vahvaa osaamisaluettani. Paljon on silti vielä opittavaa ja tuntuu, että etenkin rasterityökalujen käytön kanssa olen yhä hakusessa. Myös eri aineistotyyppien (esim. geopackage) ominaisuudet ja niiden asettamat rajoitteet ovat minulle epäselviä, vaikka googlaamalla pääseekin varmasti pitkälle. Joka tapauksessa osaamiseni QGISin käytössä on jo lähtötilannetta parempi, vaikka ns. tyhmiä virheitä tulee vieläkin todella paljon.
Viitteet
Mikola, A. (14.2.2024). Buuferointia. Ailin GIS-luola.