Kuudes kurssikerta oli ikään kuin jaettu kahteen osaan. Ensimmäiset noin puolitoista tuntia käytettiin datan keräykseen ja sen hyödyntämiseen, minkä jälkeen vaihdoimme kokonaan aihetta ja saimme kohtuullisen vapaat kädet tekemisiin.
Datan keräys ja käyttö
Kurssikerran aluksi jalkauduimme kampuksen ympäristöön arvioimaan mm. alueen turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Käytimme Oxfordin yliopiston Epicollect5-sovellusta pisteiden keräämiseen ja kerroimme samalla oman käsityksemme paikan ominaisuuksista. Datan keräyksen kylkiäisenä saimme tietysti mukavan aamujumpan pikkupakkasessa, mikä piristi kivasti aamuaivoja.
Epicollect5-sovellus olisi todella hyvä väline datan keräämiselle, jos se toimisi täydellisesti. Näin ei kuitenkaan ollut, ainakaan tällä kertaa. Sovellus toimi puhelimella ihan kelvollisesti, vaikka paikannus saattoikin heittää hieman. Luokassa kävi ilmi, ettei kaikkien keräämä data siirtynyt ongelmitta datan tarkastelualueelle. Toisaalta siirtymätön data taisi olla lähinnä kuvia, joten kirjoitetun informaation siirtämisessä sovellus toimi tarpeeksi hyvin. Sovelluksen ehdottomana plussana on myös sen helppo saatavuus ja käyttäjäystävällinen ulkoasu. Sovellusta onkin nettisivujen mukaan käytetty siten, että tavalliset kansalaiset ovat lähettäneet havaintojaan sovelluksen kautta jollekin virallisemmalle taholle. Epicollectin virallisilta sivuilta löysin esimerkiksi projektin, jossa veneilijät kirjaavat delfiinihavaintojaan sovelluksen kautta, ja siten Kanaalisaarten tieteelliset seurat voivat tarkkailla merielämää entistä paremmin (Alderney Wildlife Trust, Société Guernsiaise & Société Jersiaise. 2024).
Takaisin asiaan. Pääsimme siis keräämään itse dataa ja luokkaan päästyämme käytimme keräämäämme dataa. Teimme yhdessä harjoituksen, jossa interpoloimme Kumpulan alueen turvallisuusasteen keräämiemme pisteiden pohjalta (kuva 1). Lopputuloksesta tuli mielestäni hieno ja selkeästi tulkittava.
Oli mielenkiintoista huomata, kuinka samalla tavalla eri ryhmät olivat arvioineet tiettyjen paikkojen turvallisuusastetta. Artun mukaan viikon kaikki siihen mennessä olleet ryhmät olivat arvioineet Arabian kauppakeskuksen edustan turvattomaksi. Ei se toisaalta yllätä, sillä kyseisen kauppakeskuksen edessä on paljon liikennettä ja välillä autot ajavat kauppakeskuksen eteen olevalle aukiollekin.
Omien karttojen tehtailu hasarditietokannoista
Kurssikerran toinen osuus oli itsenäistä työskentelyä valmiiden aineistojen pohjalta. Saimme valita haluavamme aineiston tulivuorten, maanjäristysten tai meteoriittien putoamispaikkojen väliltä, vaikka kaikkia sai toki myös hyödyntää. Itse lähdin aluksi työskentelemään tulivuorten kanssa, mutta päädyin lopulta yhdistämään myös vuoden 2023 aikana tapahtuneet yli 4 magnitudin maanjäristykset soppaan mukaan.
Sain aikaan neljä karttaa (ks. kuvat 2, 3, 4 ja 5), joiden kauneudesta ja selkeydestä voidaan olla montaa mieltä. Koropleettikartat (kuvat 2 ja 3) ovat mielestäni ihan selkeitä ja luettavia, vaikka niistä jäikin puuttumaan Egyptiä kuvaava polygoni. En tiedä, mitä Egyptille kävi, mutta QGIS ei suostunut sitä näyttämään, vaikka se mielestäni oli pohja-aineistossa mukana. Onneksi Egyptin alueella ei ollut tapahtunut yhtään yli 4 magnitudin maanjäristystä vuonna 2023, eikä siellä myöskään ole yhtään tulivuoria. Karttatulkintaan Egyptin puuttuminen ei siis vaikuta. Kaksi muuta karttaa ovatkin sitten hieman arvelluttavimpia. En ole edes varma, miten loin maanjäristysvyöhykkeet kartalle (kuva 4), eikä kartan ulkoasu ole myöskään ollenkaan miellyttävä. Maanjäristysten magnitudien voimakkuutta kuvaavan kartan (kuva 5) taas loin QGISin valmiilla lämpökarttatyökalulla, Armida Wanströmin kartan inspiroimana, mutta en saanut mistään näkyviin, miten työkalu luokittelee maanjäristysten magnitudit.
Eivät karttani toivottavasti täysin käyttökelvottomia olisi opetuksessa, vaikka lähtökohtaisesti en itse käyttäisikään niitä havainnollistamismateriaaleina.
Maanjäristysten sijainteja osoittavaa karttaa (kuva 4) voisi hyödyntää esimerkiksi näyttämään korrelaatio maanjäristysten sekä litosfäärilaattojen reunakohtien välillä. Jos vertaa tekemääni karttaa esimerkiksi tähän litosfäärilaattoja kuvaavaan kuvaan, voi maanjäristysten ja litosfäärilaattojen reunojen välillä nähdä yhteyden. Se on tietysti selvää kaikille vähänkään yleissivistyneille yksilöille, mutta kenties ala-asteikäisten opetuksessa voisi käyttää tällaista havainnointia. En toisaalta tiedä, kuinka hyvin sen ikäinen hahmottaisi tällaisia asioita tai kuvia.
Tulivuorten ja maanjäristysten määriä kuvaavia karttoja (kuvat 2 ja 3) voisi käyttää vertailtavana aineistona, kun tutkii eri valtioiden saamaa kriisiapua muilta valtioilta tai järjestöiltä. En tiedä korreloiko valtion saama apu ja luonnonhasardien määrä keskenään, mutta voisi kuvitella, että edes jonkinlainen yhteys löytyy. Jos yhteys on olemassa, voisi esimerkiksi yläaste- tai lukioikäiset laittaa vertailemaan näitä karttoja ja kriisiapuaineistoja.
Lähteet ja viitteet
Alderney Wildlife Trust, Société Guernsiaise & Société Jersiaise. (12.2.2024). SJ Dolphin Watch. Epicollect5.
URL: https://five.epicollect.net/project/sj-dolphin-watch
Wanström, A. (22.2.2024). Tehkää minusta opettaja! viikko 6. Gissful thinking.
URL: https://blogs.helsinki.fi/armida/2024/02/22/tehkaa-minusta-opettaja-viikko-6/
Äärelä, C. (29.5.2018). Miksi Suomen kallioperässä voidaan nähdä litosfäärilaattojen rajoilla muodostuneita rakenteita? Geologia.fi
URL: https://www.geologia.fi/2018/06/29/miksi-suomen-kallioperassa-voidaan-nahda-litosfaarilaattojen-rajoilla-muodostuneita-rakenteita/