Kurssikerta 4 – Asukastietokantoja ja korkeuskäyriä

Neljännen kurssikerran aiheina olivat ruutukartat sekä rasteriaineistot. Ensimmäisenä näistä perehdyttiin ruutukartan tuottamiseen ja sen visualisointiin, tarkastelun kohteena pääkaupunkiseudun asujaimisto. Tietokantaliitosten ja muutaman QGIS-kaatuilun jälkeen saatiinkin aikaiseksi Ruotsinkielisten osuutta väestöstä kuvaava ruutukartta. Blogitehtäväksi jäi näin ollen tuottaa vastaavantyyppistä jälkeä itsenäisesti, omilla muuttujilla.

Valitsin karttani aiheeksi eläkeläisten jakautumisen pääkaupunkiseudulla. En lähtenyt kuvaamaan aihetta absoluuttisilla muuttujilla, vaan suhteutin eläkeikäisten määrän ruutujen asukasmääriin. Eläkeläisten osuus kuvautuukin kartalla siis prosentteina.

Kartta 1, Eläkeläiset pääkaupunkiseudulla, ruutukoko 500x500m

Kartalta on välittömästi huomattavissa eläkeläisvaltaisten ruutujen keskittyminen alueen reunamille, sekä muutamaan kasaumaan kantakaupungin pohjoispuolella, Itä-Helsingissä sekä Espoossa.

Esityksessä on kuitenkin yksi selkeä epäkohta: Etenkin kartan reuna-alueiden tummimpien ruutujen selityksenä on usein alueen harva asutus, ei sinänsä eläkeläisten keskittymä; joihinkin ruutuihin saattaa nimittäin osua vain yksi talo. Jos tässä talossa sattuu asumaan vaikkapa eläkeläispariskunta, värittyy koko ruutu tietysti eläkeläisprosentiltaan 100:aan. Välttääkseni mahdollisia yhden talon tuottamia ruutuja, kokeilin visualisoida samaa ilmiötä myös suuremmilla, 2000x2000m kokoisilla ruuduilla. Tällä sakaalalla tiheästi asutetut alueet, kuten kantakaupungin ympäristö, muuttuivat lähes tasaiseksi oranssiksi, kun taas yhden kotitalouden ruutujen puuttuessa kartan reunat tasoittuivat huomattavasti.

Päätin näin ollen yrittää mahduttaa molempien ruutukokojen edut yhdelle kartalle. Käytin siis harvaan asutuilla alueilla suurempaa, 2000x2000m ruutukokoa säilyttäen silti tiheästi asuttujen alueiden yksityiskohtaisemman, pienen ruutukoon.

Kartta 2, 2000x2000m ja 500x500m ruutujen yhdistelmä

Lopputuloksena syntynyt yhdistelmäkartta on ulkoasultaan varsinkin ensisilmäykseltä ehkäpä hieman sekavampi kuin yhden ruutukoon versio, mutta eläkeläisosuuksiltaan varmasti kuvaavampi. Karttaa voitaisiin käyttää vaikkapa vanhuspalvelujen sijainnin suunnitteluun, tai asuntomarkkinoiden tulevaisuuden ennustamiseen: Vanhojen ihmisten asunnot tulevat todennäköisesti lähivuosina vaihtamaan omistajaa.

 

Toinen blogitehtävä oli jokseenkin suoraviivaisempi. Tarkoituksena oli vertailla itse rasteriaineistosta tuotettuja korkeuskäyriä maanmittauslaitoksen peruskarttalehden versioihin samalta alueelta.

Erot painottuivat erityisesti korkeuskäyrien tarkuuteen. Oman tuotoksen käyrät osoittautuivat paikoin huomattavasti rosoisimmiksi, kuin karttalehden pehmennetyt versiot.

Kuva 1. Korkeuskäyrät ovat huomattavasti pehmeämpiä karttalehdellä (oikealla).

Jotkin kohteet erottuivat kuitenkin huonommin, tai jäivät kokonaan pois karttalehdeltä. Tästä tyypillisimpänä, ja lähes jokaisen blogissa esiintyneenä esimerkkinä Lampisuon matala kumparemainen keidassuo.

Kuva 2. Karttalehdellä näkymätön keidassuo paljastuu selkeästi itse tuotetuilla korkeuskäyrillä (vasemmalla).

 

Leave a Reply