Kurssikerta 7 – Kansalaisvaikuttamista globaalilla tasolla

Viimeisellä kurssikerralla sekä aihe että toteteutustapa olivat täysin vapaita. Toivotuksi lopputulokseksi oli kuitenkin määritelty yksi tai useampi kappale karttoja, joissa eri muuttujia tarkasteltaisiin alueittain.

Kotimaassakin ajankohtaisen vaaliteeman innoittamana päätin tarkastella äänestämistä globaalina ilmiönä. Väestön innostus demokraattista kansalaisvaikuttamista kohtaan on suhteutettu kartoilla valtioiden koettuun hyvinvointiin, sekä jokseenkin epädemokraatiisempaan vaikutustapaan, aseellisiin konflikteihin. Karttojen tavoite onkin näin ollen havainnollistaa syitä ja olosuhteita, jotka saavat ihmiset aktivoitumaan tai toisaalta passivoitumaan vaaleissa.

Kartta 1

Ensimmäinen kartta kuvaa äänestysprosenttia valtioittain. Kartassa on käytetty dataa kunkin valtion viimeisimmistä parlamenttivaaleja vastaavista vaaleista (Suomessa eduskuntavaalit, Ruotsissa valtiopäivät jne). Kartan perusteella äänestysprosentti näyttäisi ainakin jossain määrin seurailevan valtioiden kehittyneisyyttä, menestyneempien maiden erottuessa edukseen. Poikkeuksia on kuitenkin todella paljon, eikä kovin kattavia yleistyksiä voida ainakaan vielä tehdä: Esimerkiksi USA ja Filippiinit edustavat huomattavan toisenlaista tulosta.

Kartan poliittisesta luonteesta johtuen pitäisi sitä myös tulkita tietynlaisella varauksella. Esimerkiksi Turkin sijoittuminen korkeimman äänestysprosentin viidennekseen tuo väkisinkin mieleen viimekesäisen uutisoinnin kyseisten vaalien jokseenkin epädemokraattisesta toteutuksesta, valeäänillä täytetyine uurnineen.

Kartta 2

Toisella kartalla tarkastellaan eri valtioiden asukkaiden kokemaa hyvinvointia. Lähteenä on käytetty globaalia Happy Planet Index -hyvinvointitietokantaa, josta kartan mittariksi on tarkoituksella valittu vain hyvinvoinnin objektiivinen osa-alue. Kuten oletettua, vauraat länsimaat näkyvät vihreinä, kun taas kehittyvät valtiot erottuvat usein keltaisen ja punaisen sävyinä.

Hieman mielenkiintoisempia tuloksia saadaan verratessa koettua hyvinvointia edellisen kartan äänestysprosentteihin. Joissain tapauksissa tietty valtio edustaa molemmilla kartoilla samaa ääripäätä, mikä osaltaan kertoo kansalaisia osallistavan demokrtaian tärkeydestä. Kartoilta löytyy kuitenkin myös paljon maita, joissa suhde on käänteinen tai valtioiden välinen äänestysprosentti sama hyvinvointieroista riippumatta. Syyt esimerkiksi Suomen ja Intian samantasoisen äänestysaktiivisuuden taustalla ovat mitä todennäköisimmin täysin erilaisia: Koetun hyvinvoinnin kärkimaita edustavassa Suomessa kansalaisten tyytyväisyys voi osaltaan selittää matalampaa äänestysaktiivisuutta, sillä äänestäminen saattaa jäädä toteutumatta jos kansalainen ei tunne akuuttia tarvetta muuttaa mitään elämäänsä tai yhteiskuntaansa liittyen. Intian kohdalla hyvinvointi on huomattavasti huonommalla tolalla, mutta jo pelkän väkimäärän ja äänestysinfrastruktuurin heikkouden muodostaman yhtälön seurauksena monelta vaikutushalukkaaltakin jäävät vaalit väliin.

Kartta 3

Viimeinen kartta kuvaa konfliktien määrää valtioittain. Suhteellisen suuri konfliktitietokanta on rajattu viimeisten yhdeksän vuoden ajalle, jotta aineisto olisi vertailukelpoisempaa edellisten, nykytilanteeseen tai lähimenneisyyteen keskittyvien karttojen kanssa.

Konfliktien suuri määrä kertoo paljon valtion poliittisesta ilmapiiristä. Luotto demokratian toimivuuteen tai päättäjiin ei voi olla kovin korkealla tasolla, jos äänestämisen sijasta vaikuttaminen tapahtuu yhä useammin epädemokraattisin keinoin. Kyseistä tulkintaa tukien konfliktien määrä korreloikin koettua hyvinvointia paremmin valtioiden äänestysprosenttien kanssa. Oma hyvinvointi tai sen puute ovat siis toki varteenotettavia tekijöitä äänestysprosentin muodostumisessa, mutta äänestämisinnokkuuden kannalta ehkäpä vielä tärkeämmäksi tekijäksi muodostuu alueen demokratian tason kautta syntyvä äänestäjän usko siihen, että äänestäminen todella vaikuttaa johonkin.

Lähteet:

Vektorikartat: Natural Earth Data, https://www.naturalearthdata.com/downloads/110m-cultural-vectors/

Äänestysprosentit: IDEA Institute for Democratic And Equal Assistance, https://www.idea.int/data-tools/data/voter-turnout

Koettu hyvinvointi: Happy planet index, http://happyplanetindex.org/resources/

Konfliktidata: Uppsala Conflict Data Program: https://ucdp.uu.se/downloads/

 

Leave a Reply